RKL järjesti neljännen kerran Rakennusmestari AMK -koulutuksen yhteistoimintapäivän Tampereen ammattikorkeakoululla.

Paikalle oli saapunut joukko eri ammattikorkeakoulujen rakennuspuolen opetuksesta vastaavia ammattilaisia. Päivän avasi mukaansatempaavasti kansanedustaja ja entinen opetusministeri (2011–2013) Jukka Gustafsson.

Kansanedustajan suurin huoli on nuorten syrjäytyminen. Nuoria koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on ajautunut akateemisen arvion mukaan noin 30 000–50 000. Hurjimpien ennusteiden mukaan luku on peräti 70 000. Se on liikaa.

”Tämä on aikapommi, joka pitäisi kyetä purkamaan. Tehtävä ei ole helppo, eikä sitä ratkaista nopeasti. Yksi ongelma on, että korkeaa koulutusta olevat työt ovat kasvussa ja matala-ja keskipalkkaiset työt ovat vähentymässä”, Jukka Gustafsson pohtii avauspuheessaan.

Opettajien lisäksi päivän aikana oli keskustelua kiihdyttämässä joukko mielenkiintoisia alustajia. 20 vuotta Lemminkäisellä työskennellyt TAMKin Petri Lyly valotti, mitä työnantaja odottaa valmistuneelta mestarilta ensimmäisellä työmaalla.

”Asenne, joka pitää sisällään ymmärryksen turvallisuudesta, taloudesta ja laadusta. Ei kukaan ole koulun penkiltä heti johtaja. Yritykset ymmärtävät, että johtaminen on matka ja hyväksi johtajaksi kasvaminen vie aikaa”, Petri Lyly alleviivaa.

Lylyn mukaan rakentamisen ammattilaisten ja yritysten keskuudessa ammatti- korkeakoulusta valmistuvia mestareita arvostetaan ja opetuksen tasoon ollaan tyytyväisiä.

Jari Kostiainen ja Veijo Käyhty kävivät läpi median nykytilaa. Vuoropuhelussaan päätoimittajat keskustelivat, miten mestaripula näkyy mediassa. Digitaalisuus puhuttaa rakentamisen lisäksi media-alaa, se on vienyt paljon työpaikkoja varsinkin lehdistössä. Rakennuslehden työpaikkailmoittelu on historiallisen korkealla.

”Tilanne ei tule jatkumaan lopullisesti. Yleisestä uutisoinnista on harmikseni liian ongelmakeskeistä – onnistumiset eivät saa huomiota”, Rakennuslehden päätoimittajaa pohtii.

Opettajien tapaaminen keskiössä

Tärkeimpiä asioita TALK-päivässä on opettajien tapaamiset ja AMK-kohtaiset esittäytymiset. Opettajat kertovat ajankohtaisia kuulumisia koulujensa oppilaspaikoista, hakumääristä, opetuksen sisällöstä ja rakennusmestarikoulutuksen tulevaisuudesta.

Jokainen opettaja kertasi omia opetussuunnitelmia ja ynnäsi yhteen paikallisia haasteita rakennusalan opetuksessa. Alueellisia eroja on, se on selvä, mutta suurin ongelma on resurssit. Rahaa saisi olla enemmän, teoriaopetuksesta joudutaan tinkimään koko ajan. Oppilaat ovat opintojen aikana paljon kentällä, onneksi tällä hetkellä harjoittelu-, haalari-ja kesätyöpaikkoja on ennätysmäärä.

Nuoret mestarit joutuvat usein valmistumisen jälkeen pakkaamaan kassinsa ja muuttamaan Kehä III:n sisäpuolelle. Maakunnissa rakennusalan hyvästä suhdanteesta huolimatta työpaikkoja ei välttämättä kaikilla mestariopiskelupaikkakunnilla ole riittävästi. Onneksi pääkaupunkiseutu vetää ja tarjoaa mahdollisuuksia.

2016 rkm-aloituspaikkoja eri ammattikorkeakouluissa oli 348 ja koulutuksen vetovoimaluku on hyvä: ensisijaisissa hakijoissa peräti 2,5, mitä voidaan pitää erinomaisena. Tänä vuonna aloituspaikkoja päivätoteutuksessa ja monimuotokoulutuksessa on yhteensä 373.

Vuositasolla karkeasti työmaille valmistuu noin 250 uutta mestaria. Se on tällä hetkellä selvästi liian vähän tarpeeseen nähden. Viime vuoden tarkka valmistujien määrä oli 245 mestaria.

Päivän päätteeksi FISE:n Marita Mäkinen ja Nokian rakennustarkastaja Ulla-Kirsikka Vainio haastoivat kuulijoita pätevyyksien ajankohtaisista asioista.

Teksti ja kuva Jari Kostiainen