Kajaanilainen Toivo Anttalainen kertoo tehneensä siltoja lähes koko ikänsä.

Siltojen korjausrakentamisen määrä kasvaa kaiken aikaa. Liikennevirasto on lisännyt määrärahoja sillan korjaukseen, jotta korjausvelkaa saataisiin pienennettyä. Varsinkin puunkuljetustiestön puusiltojen kantavuuksia on parannettu ainakin Kuhmossa 2015.

Ajoneuvoyhdistelmien painojen nousu yhdistettynä vanheneviin ja rapistuviin siltoihin on hankalasti hallittava yhtälö. Anttalaisen mukaan betonisillan kannen vesieristeen pettämisen jälkeen korjaamisella alkaa olla kiire. Liukkauden torjunnassa käytetyt suolat rapauttavat nopeasti sillan betonikannen jos eristys vuotaa.

Korjaamisessa päällyste, suojabetoni ja vioittunut eriste poistetaan. Tämän jälkeen päästään tutkimaan varsinainen korjaustarve sillan kannessa. Sillan kannesta tutkitaan betonin vetolujuus ja kloridien tunkeutuminen. Näillä tiedoilla voidaan määrittää kannen betonipinna piikkaussyvyys.

Tilanne menee hankalaksi jos joudutaan piikkaamaan kannen yläpinnan terästen alapuolelle. Varsinkin tukien kohdalla kannen yläpinnan teräkset ovat vedossa. Teräksiä ei voi olla kuin tietty osa kerralla näkyvillä. Tällaisissa tapauksissa kansi jouduttaisiin korjaaman lohkoissa, mikä tietää aikataulun venymistä.

Tiedossa on tapauksia, joissa korjausurakka on muuttunut purku-urakaksi ja uuden sillan teoksi. Erikoistarkastuksessa tehtyjen vetokoetulosten perusteella siltaan suunniteltiin pintarakenteiden kunnostus. Kun pintarakeen oli purettu ja otettiin uudelleen vetokokeet, niin todettiin että vetokoetulokset olivat niin heikot ja koko kansi jouduttiin uusimaan.

Tämä ei kuitenkaan ole yleistä, sillä pääsääntöisesti erikoistarkastuksilla päästään oikein mitoitettuun korjaukseen. Puusiltojen kantavuutta on voitu parantaa vahvistamalla tuki sillan alle.

Tällaisia korjauksia on tehty ainakin Kuhmossa 2015 vuoden lopussa. Korjausmenetelmä sai palkinnon siltapäivillä 2016. Korjaustoimenpide oli nopea, edullinen ja häiritsi vähän yleistä liikennettä. Mutta betonisiltojen kohdalla kantavuuden nostaminen on hankalampaa ja kallista.

Mäkihyppyä Matti Nykäsen menestysvuosina

Toivo Anttalainen muistelee kaiholla nuoruusvuosiaan, jolloin hän leiskautti hyppyrimäestä parhaimmillaan 90 metrin kaaria. Mäkihypyn ja yhdistetyn harrastajana Toivo oli lähellä nuorten MM-kisaedustustakin. Viimeinen merkittävä kansainvälinen yhdistetyn kisat olivat Puijon hiihdot 1988.

”Sen muistan, että Anssi Kukkonen selosti hiihtoa. Työ on kuitenkin vienyt harrastukset talviaikaiseen kuntoiluun. Vuosittain tulee uiduksi parisen sataa kilometriä. Lumitilanteesta riippuen sivakoitua matkaa kertyy parhaimmillaan tuhannen kilometrin hujakoilla.”

”Kesäaikaan ei jouda kuntoilemaan tai lomailemaan, sillä sillan korjaukset keskittyvät usein kesäkauteen. Viime vuoden kesäloman pidin joulukuussa”, Anttalainen jatkaa.

”Nuorena miehenä kävin RKL:n jalkapalloturnauksissa Kajaanin joukkueessa maalivahtina. Myös RKL:n hiihtokilpailuissa tuli poiketuksi.  RKL:n yhdistystoimintaankin olen osallistunut mahdollisuuksien mukaan. Kajaanin yhdistyksen Takkarannan kesämökin laituritalkoot taitaa olla edellinen mittavampi ponnistus yhdistyksen puitteissa.”

 

Lue koko artikkeli 8.4. ilmestyvästä Rakennustaito -lehdestä