Rakennustaito
29.5.2015 | Päivitetty 21.12.2016
Väliseinän alaosa voi joskus olla avattuna lohduttoman näköinen. Maakosteus on noussut diffuusiolla ja usein myös kapillaarisesti betonirakenteeseen, josta se tasaantuu sitten väliseinien alaosiin ja lahottaa joskus jopa runkotolpat.
Maanvaraisia betonilaattoja tehtiin yleisesti 1960–1980 luvuilla ilman sen alapuolisia lämpöerityksiä. Systeemiä nimitettiin niin sanotuksi roskavaluksi, jonka päältä oli hyvä rakentaa, kun hiekka ei enää pölissyt talon sisäpuolella.
Siihen aikaan ei osattu ajatella, että maaperän ilmatilan suhteellinen kosteus on lähes sata prosenttia (RH 100%) ja maaperä usein myös kapillaarista laatua. Edellä mainittuna aikana asennettiin yleisesti pikihuopa seinän alapuun ja lattian väliin. Se katkaisi vain kapillaarisen kosteuden siirtymän, mutta ei estänyt eristekerroksen kautta tulevaa diffuusiokosteutta. Diffuusiokosteus siirtyy useimmiten lattiaeristeen ja alapuun välisestä raosta seinän alaosan rakenteisiin.
Talon rakennuspiirustuksissa näkyy usein leikkauskuvassa väliseinän alaosan liitos lattiarakenteeseen. Jos piirustuksessa on esitetty kaksoislaattarakenne, on ilmeistä, että väliseinä on tehty alalaatan päälle. Jos piirustuksissa ei ole esitetty alimman betonilaatan alle lämpöeristystä, kannattaa rakenne avata.
Kosteus- ja homekorjauksen lähtökohtana on, että ensin poistetaan kosteuslähde. Tämän jälkeen vaurioituneet rakenteet uusitaan niin, ettei kosteusvaurio enää uusiudu. Jos kosteusvaurio johtuu virheellisestä rakenteesta, ei samaa rakennemallia tule käyttää uudessa korjaustavassa.
Jos lattiarakennetta ei pystytä uusmaan kokonaan, jää silloin tässä korjausmallissa vanha ”märkä” rakenteeseen ja päälle rakennetaan uusi rakennemalli.
Vanhat vaurioituneet rakenneosat poistetaan ja rakennekotelo puhdistetaan kaapimalla, hiomalla ja pesemällä. Eristeiden kohdalla poistetaan vaurioitunutta osaa pois. Desinfiointia en suosittele kuin sellaisissa tapauksissa, jossa rakenteet ovat joutuneet viemärivesien kanssa kosteuksiin (likaviemärivedet).
Alimmainen betonilaatta eristetään bitumikermikaistalla ja uusitaan eriste umpisolueristeellä. Jos seinä on kantava, tarvitaan rakennesuunnittelijan selvitys kantavuudesta. Tiivistetään eriste reunoilta uretaanivaahdolla ja valetaan pintalaatta. Pintalaatan päälle suosittelen tiivistyksen, esimerkiksi vesieristyssysteemillä, jolloin varmistetaan mahdolliset ilmavuodot rakenteesta sisäilmaan. Rakennetaan uusi väliseinä päälle. On myös muistettava, että verhouslevyt on jätettävä lattiapinnasta 10–15 millimetriä ylös.
– seinän alapuun lahoaminen ja homehtuminen
– seinälevyjen lahoaminen ja homehtuminen
– kapillaarinen kosteuden siirtyminen betonilaattaan
– kosteuden siirtyminen diffuusiolla maaperästä betonilaattaan
– kosteuden siirtyminen betonilaatasta lattian eristekerrokseen ja väliseinän alaosaan, ilmiötä kutsutaan kosteuserojen tasaantumiseksi eri rakenteiden välillä, eli rakenteet pyrkivät niin sanottuun tasapainokosteuteen.
Diffuusio
Rakennustekniikassa diffuusiolla tarkoitetaan yleensä kosteuden liikkumista vesihöyrynä rakenteen läpi. Eli kosteus pyrkii tasaantumaan suuremmasta vesihöyryn osapaineesta pienemmän osapaineen suuntaan. Käytännössä lähes kaikki rakennusmateriaalit läpäisevät tietyn määrän vesihöyryä.
Kapillaarisuus
Kapillaarinen vedenliike tapahtuu rakennusaineen huokosissa nesteenä. Rakennusmateriaalien ollessa kosketuksissa veteen tai kapillaarisessa tilassa oleviin rakenteisiin tapahtuu niin sanottua kapillaarista imua rakennusaineesta toiseen tai suoraan vedestä rakenteeseen.
Tasapainokosteus
Kun rakenteet ovat niitä ympäröivän ilmatilan kanssa samassa kosteudessa tai samassa kapilaarisessa kosteustilassa, tätä kutsutaan tasapainokosteudeksi.
Teksti ja kuva Hometohtori, grafiikka Grafikal Oy
RKL:n opintomatkalaiset vierailivat erikoisluvalla kirkon kattotyömaalla Barcelonassa vuonna 2012. Barcelonan kuuluisan La Sagrada Família -kirkon viimeinenkin torni on saatu valmiiksi 144 vuoden työn jälkeen. Keskustornin huipulle nostettiin helmikuun lopulla viimeinen pala 17 metriä...
Rakennuksen pohja- ja maarakenteet on suunniteltava siten, että maasta rakenteisiin siirtyvän kosteuden haitalliset vaikutukset voidaan ehkäistä. Samalla rakennus pitää suojata maan routimisen vaikutuksilta ja estää rakenteiden vaurioituminen. Rakennuspohjan kuivatuksella ja...
Suomen korkein toimistorakennus The Node nousee kerros kerrokselta kohti yläilmoja keskellä vilkasta Helsingin Pasilan rautatiealuetta. Valmistuessaan 130-metrinen pilvenpiirtäjä näyttää suuntaa Pasilan aseman eteläpuolen tornikorttelille. Tornitalo nousee ahtaalle tontille...
RKL:n opintomatkalaiset vierailivat erikoisluvalla kirkon kattotyömaalla Barcelo...
Rakennuksen pohja- ja maarakenteet on suunniteltava siten, että maasta rakenteis...
Korjausmarkkinat 2026 -tapahtumassa asiantuntijat korostivat, että hankkeiden on...