Energiarakentaminen: Uuden ajan aurinkovoimala käynnistyi Joroisissa

Reaaliaikainen digitaalinen automaatiojärjestelmä seuraa suolle nousseen jättimäisen aurinkovoimalan toimintaa Savon sydämessä. Täysin moottorisoidun aurinkovoimapuiston paneelit kääntyvät auringon mukaan.

Uusien teollisen kokoluokan eli teholtaan yli yhden megawatin aurinkovoima­loiden keskikoko on kasvanut hurjaa vauhtia viime vuosina. Pohjois-Savon Joroi­siin valmistui alkukesästä Hallan­vahdin aurinkovoimapuisto, joka 140 megawatin nimel­listehollaan oli hetken aikaa maamme suurin. Loppukesällä Uudenkaupungin Kalannissa avattiin Helen Oy:n vielä suurempi aurinkovoimala, jonka teho on yli 200 megawattia. Suomeen suunnitellaan paljon tätäkin suurempia aurinkovoimapuistoja.

Pääomasijoitusyhtiö Taaleri Energia Oy:n tilaama 70 miljoonan euron rakennushanke Joroisissa työllisti enimmillään 250 ammattilaista. Tervajoensuolle nousseen voimalan omistavat Taaleri Energian hallinnoimat rahastot. Aurinkovoimapuiston alue käsittää noin 200 hehtaaria kosteaa suoaluetta, jossa turve­kerroksen paksuus on 0,5 – 7 metriä. Huoltoteiden yhteis­pituus on noin kymmenen kilometriä.

”Tuossa kairaamme kallioon viimeisiä pystypaaluja, kun kallioon ei voi käyttää laippapaalua”, esitteli pääurakoitsija Eltel Networks Oy:n tuotepäällikkö Kimmo Karjalainen Hallanvahti-voimalan rakenteita Rakennustaidolle touko-kesäkuun vaihteessa.

Näin viimeinen kallioinen suon nurkka, parisen hehtaaria, peitettiin paneeleilla. Tervasuon suurelle turvealueelle puolestaan kierrettiin laippapaalut.

Aurinkopaneelien tukirakenteisiin ja maakiinnitykseen alkaa löytyä vaihtoehtoja, mutta tähän kohteeseen valittiin kairatekniikka.

Turvekerroksen alta ei geoteknisissä tutkimuksissa tunnistettu suuria haasteita.

”Alueen ojat on perattu ja vesivirtaa hallitaan tehok­kaasti”, Karjalainen sanoo.

Laippapaalu kierretään suohon kolmen metrin ­syvyyteen. Vinotuella rakenne saadaan seisomaan ­ilman poikkitukea eli ”vitoposkaa”.

”Tämä on sään ääriolot kestävä rakenne”, Karjalainen sanoo.

Hallanvahdin aurinkovoimalan odotetaan tuottavan 130–145 gigawattituntia sähköä vuodessa, ja voima­lan elinkaari on noin 40 vuotta, arvioivat ­Taaleri Energia ja hankkeen kehittäjät 3Flash Finland Oy ja Etec Automation Oy. Hallanvahti tuottaa uusiutuvaa energia vuosittain määrän, joka täyttää noin 18 000 kotitalouden käyttötarpeet.

Tarkkaa turvallisuusajattelua

Eltel ja Despro Engineering Oy vastaavat Hallan­vahdin voimalan kääntyvien, moottoroitujen akse­listojen suunnittelusta.

”Kohteessa on toteutettu kääntyviä paneelitelineitä suuressa mitassa ensimmäisenä”, Karjalainen kertoo.

Valot vilkkuvat ohjaustilan palvelinrekissä. Aurinko­voimalakentän digitaalinen kaksonen vaihtaa reaaliaikaista dataa. Kun aurinko edes vähän pilkistää paksujen sadepilvien lomasta, voimala tuottaa sähköä 13,4 megawatin teholla, ilmenee digitaalisen kakso­sen datasta.

Eltel on myös vastannut Hallanvahdin kunnossa­pitopalveluista voimalan valmistumisen jälkeen.

Karjalainen toteaa tekniikkakontissa, että turvapuoli on ollut erityisen huomion kohteena.

Voimalan tietoturva toimii tasolla, jossa valtaamisuhka ei ole reaalinen.

”Kyllä tällaisen valtaamalla – jos se olisi mahdollista – voisi hyvinkin heilutella runkoverkkoa.”

Fyysiset turvatekniset järjestelyt, esimerkiksi invert­tereiden paloturva, näyttävät olevan omaa luokkaansa.

Isoilla tehoilla toimittaessa vaarana on laitteistojen ylikuumeneminen. Suo pölisee etenkin kesällä. Laitteen tuuletusaukkojen on pysyttävä esteettöminä. Jäähdytyssiilit puhdistetaan säännöllisesti pölystä. Näin sadat invertterit eivät ylikuumene. Maa-alustarakenteessa käytetään vaahtolasirouhetta.

Posti vastasi työmaalogistiikasta

Hallanvahdin hanke on ollut vaativa urakka kaikille ja haaste – tätä sanaa paikalla kuulee – myös Postille, joka valittiin vastaamaan työmaalogistiikasta. Tämä oli konsernin rakennuslogistiikan palveluiden tähän asti suurin urakka.

”Varmaan seuraavassa kohteessa sielläkin voidaan käyttää hyödyksi täältä saatuja kokemuksia”, Karjalainen muotoilee.

Paneelit seuraavat aurinkoa

Hallanvahti on ensimmäinen täysin moottoroitu suuri aurinkovoimapuisto Suomessa. Yli 200 000 aurinkopaneelia toimii kelloon pohjaavalla auringonseuranta­järjestelmällä. Moottori kääntää paneelimerta itä-länsi­suunnassa.

Taalerin Hallanvahdilla on mielenkiintoinen yhtymä­kohta toiseen aurinkovoiman uranuurtajaan ja sen voimalaan. EPV Energia Oy:n voimalassa Lapuan Heini­nevalla on yhteensä noin 123 000 paneelia. Tässä 120 hehtaarin kokoisessa aurinkovoimapuistossa testataan auringon mukana kääntyvää keräintä.

EPV Aurinkovoima Oy:n toimitusjohtaja Ari Soininen kertoo, että pieni osa puiston paneeleista toimii peräti kahdella akselilla hyödyntäen aurinkoon päin kääntyvää tekniikkaa. Tehon lisäys on Soinisen mukaan joitakin kymmeniä prosentteja verrattuna kiinteästi asennettuihin malleihin.

Kääntyvä keräin ei yllä ihmeisiin

Eltelin Karjalaisen mukaan Hallanvahdin yksi­akselisen mallin kyky kääntää paneeleita lisää energian­tuotantoa 20 prosenttia verrattuna kiin­teään malliin.

Auringon mukana kääntyviä paneeleja ovat näppä­rät nikkarit rakennelleet jo vuosikymmeniä navettojen ja talousrakennuksien katoille, mutta sarjatuotanto takkuaa yhä.

Faktaa kääntyvän ratkaisun toiminnasta ja hyödyistä on kaivattu pitkään. Nyt mittaustiedot uusista voimalaitoksista murtavat vanhaa myyttiä paneelin kääntämisen tuottamasta mittavasta tehonlisäyksestä.

Puolalaisen Budmat-konsernin ­omistamassa ­malli- ja testipuistossa Kuopion Kelloniemessä ­toimii moottoroitu kääntävä akselisto. Ensitiedot ­antavat samoja lukemia, kuin mitä on mitattu muissakin vastaavanlaisissa yksiköissä: tuoton lisäys on noin 20 prosenttia kiinteän mallin aurinkovoimalaan verrattuna.

Lisää kiinnitysmalleja

Budmatin kehittämä aurinkopaneelien maarakenne­tekniikka ei perustu pelkästään kairaan, vaan saatavilla on nyt myös betonilaattaan kiinni­tettävä korroo­siosuojattu paneelin runko. Rakenteen Magne­lis-pinnoite suojaa korroosiolta.

”Viime kevättalvi osoitti, että rakenne kestää 30 asteen pakkasen”, kertoo Budmatin tytäryhtiön Samesor Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Airaksinen. 

Teksti ja kuvat Reijo Holopainen

Lue lisää: Aurinkoenergiaa kannattaa kerätä ulkoseinän paneeleilla

---

Hankkeita jäissä ja vauhdissa

Kesäkuussa 2026 teollisen kokoluokan aurinkovoima­loita oli Suomessa yhteensä 45, joiden yhteisteho oli 842 mega­wattia. Aurinkovoimapuistojen määrä ja uuden voimalan keskimääräinen nimellisteho ovat kasvaneet viime vuodet hurjaa vauhtia. Tuulivoiman lisärakentamisessa on viime aikoina ollut hengähdys- ja tuumaustauko, mutta inves­toinnit aurinkoenergian tuotantoon ovat jatkaneet kasvuaan.

Toisaalta myös aurinkoenergiainvestoinneissa on jonkin verran merkkejä varovaisuuden lisääntymisestä. Päivän­selvää on, että sekä suunnitteilla olevista tuuli- että aurinko­voimainvestoinneista vain osa toteutuu ja moni hanke lykkääntyy. Siitä huolimatta kuluva vuosikymmen on suuren muutoksen aikaa.

Suomessa on luvitusvaiheessa ainakin 14 yli 150 000 aurinkopaneelin kokoista voimalaa. Uusien suurvoima­loiden nimellistehot ovat vähintään sadan megawatinkieppeillä tai tulevien voimaloiden jopa monta sataa mega­wattia. Lähivuosina aurinkovoimaloiden yhteisteho jatkaa siis voimakasta nousuaan, mutta tuulivoimalla on energian­tuotannossa silti yhä vahva etumatka.

Haastattelukierros paljastaa, että osa aurinkovoimala­hankkeista on jätetty ainakin vähäksi aikaa lepäämään, mutta aikalisiin on erilaisia syitä. Joidenkin investoijien ja hankekehittäjien näkemyksen mukaan suhdanteet ja markkinatilanne eivät suosi tai tulevaisuudennäkymät ovat muuttuneet epävarmemmiksi. Joidenkin hankkeiden vetäjien intoa ovat laskeneet valitusten ja muun vastatuulen määrä.

Toisia hankkeita ajaa eteenpäin myös oman yhtiön lupaa­valta tuntuvat innovaatiot.

Rahoituksen saatavuus ja hinta vaikuttavat aina vahvasti hankkeiden etenemiseen. Korkojen nousu muutama vuosi sitten alkoi pienellä viipeellä hidastaa tuulivoima­investointeja. Jos korot nyt pysyvät kohtuullisina, aurinko­puistoinvestoinnit jatkuvat. Myös aurinkoenergiatekno­lo­gian halventuminen tasoittaa tietä.