Rakennustaito
11.12.2025
Monta vuotta erittäin vilkasta asuntorakentamista ja sitten lama, joka venyy ja venyy. Rakentamisessa ja asuntomarkkinoilla on tunnetusti voimakkaat suhdannevaihtelut. Rakennusalan laman syvyys ja pituus rakentavat tälle vuoristoradalle jatkoa.
Jossain vaiheessa asuntojen kysyntä elpyy, koska patoutunutta kysyntää ja monissa kotitalouksissa myös ostovoimaa löytyy jo nyt enemmän kuin moni arvaisi.
”Vanhojen asuntojen kauppa on hieman vilkastunut, mutta laskevin hinnoin. Uusien asuntojen rakentamisessa ei näy vielä mitään nousun merkkejä”, kuvailee Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo.

Rakennusteollisuus ennustaa ensi vuodeksi pientä asuntorakentamisen nousua. Kunnon kasvua olisi luvassa vasta vuonna 2027.
”Kuluva vuosi on jo kolmas vuosi, jolloin aloitetaan alle 20 000 uuden asunnon rakentaminen. Ensi vuonnakin asuntoaloituksia on ennusteemme mukaan vain noin 20 000”, Vihmo sanoo.
VTT:n asuntotuotantotarveselvityksen mukaan Suomeen pitäisi vuosina 2025 – 2045 rakentaa keskimäärin 31 000 – 36 000 uutta asuntoa vuodessa.
Kaiken lisäksi valtion tukema asuntotuotanto vähenee nyt jyrkästi. Vapaarahoitteisen tuotannon määrän pitäisi kaksinkertaistua ensi vuonna korvatakseen valtion tukeman tuotannon pudotuksen.
Väestönkasvuennusteiden tulkinnan ohella asiantuntijoiden arvioita asuntojen tarpeesta ja rakentamisen sopivasta määrästä vievät erilleen näkemykset asuntokuntien määrän ja keskikoon muutoksesta ja suomalaisten ostovoimasta. Viljamaa viittasi kolumnissaan myös näihin seikkoihin.
Kaikki eivät usko asuntopulan uhkaan. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa muistutti kolumnissaan (Rakennustaito 3/2025), että vilkkaina vuosina valmistui paljon asuntoja ja niitä on yhä paljon myymättä. Lisäksi väestönkasvuennusteet perustuvat oletukseen maahanmuuton pysymisestä vilkkaana.

Rakentamista ja kiinteistömarkkinoita Itä-Suomen vinkkelistä pitkään seurannut yrittäjä, rakennusmestari Matti Antikainen pitää asuntopulan uhkaa Suomessa todellisena:
”Asuntopula ei ole kaukainen riski, vaan käytännössä se on alkanut jo vuonna 2024. Tilastokeskuksen luvut osoittavat, että mahdollinen ylitarjonta oli vain noin 13 000 asuntoa, joka on kahdessa vuodessa kulunut loppuun.”
Antikainen ei odota nopeaa elpymistä. Antikainen kuvailee, miten vilkkaimpina vuosina hänen kotikaupungissaan Kuopiossa valmistui jopa 1 600 uutta asuntoa, kun keskimääräinen tarve on 600 – 800 asuntoa vuodessa.
”Nyt uusien asuinkerrostalojen rakentaminen on jäissä. Pientaloja on alettu rakentaa. Asuntorakentamisen nousu täällä alkaa vasta vuonna 2027”, Antikainen ennustaa.
RT:n Vihmo pitää asuntotuotantotarveselvitystä ja Tilastokeskuksen väestöennustetta parhaina käytettävissä olevina arvioina.
”Viime keväänä tarkistimme arviota. Väestönkasvua arvioidessamme valitsimme maahanmuuttajien määrän ylärajaksi Tilastokeskuksen ennustaman 40 000 maahanmuuttajaa vuosittain ja alarajaksi valtiovarainministeriön ennustaman (perusuran mukaisen) 25 000 muuttajaa. Tämän pohjalta päivitimme asuntotuotantotarpeeksi 31 000 – 36 000 uutta asuntoa vuodessa”, Vihmo kertoo VTT:n selvityksen taustoista. RT:n edustajia on hankkeen ohjausryhmässä.

Asuntorahoittamiseen erikoistuneen Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi puolestaan, että tulevina vuosina markkinoilla voi olla jonkinasteista niukkuutta uusista asunnoista, mutta suoranaista pulaa ei ole näköpiirissä.
Keskinen muistuttaa, että erityisesti rakennusbuumin loppuvaiheessa rakennettiin paljon yksiöitä ja kaksioita asuntosijoittajia varten. Näitä asuntoja on edelleen paljon myymättä. Nyt ensimmäiseksi on alkanut elpyä perheasuntojen kysyntä.
Tämä laadullinen kohtaanto-ongelma osaltaan mutkistaa myös markkinakehityksen ennustamista. Tällä ongelmalla on myös maantieteellinen puolensa: suuressa osassa Suomea asuntomarkkinat eivät enää toimi kunnolla. Kuten 2010-luvulla, myös jatkossa uudisrakentaminen painottuu vahvasti kaikkein suurimpiin kaupunkeihin. Muuttotappioalueilla moni asunto jää tyhjilleen.
Teksti Martti Ristimäki kuvat Adobe, Antti Pulkkinen, Hypo ja Matti Antikaisen kotialbumi
Rakennustaito 5–6/1926 Vuonna 1606 perusti kuningas Kaarle IX Vaasan kaupungin Mustasaaren alueelle. 1600-luvun keskivaiheilla oli 256 tonttipaikkaa. Seuraavan vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla oli tonttien lukumäärä 385, joista vuonna 1785 vielä sangen monet olivat...
Suomella on yhä suurempia vaikeuksia jarruttaa väyläverkon korjausvelan kasvua. Julkisen talouden säästölinja ei silti himmennä valtiovallan diginhohtoisia tulevaisuudennäkymiä. Riittävätkö älyratkaisut kääntämään kehityssuunnan? Katujen ja teiden korjausvelka kasvaa....
Rakennusalalla puhutaan paljon turvallisuudesta. Kypäristä, kaiteista tai putoamissuojauksista. Silti liian usein vaietaan yhdestä ratkaisevasta tekijästä, uskalluksesta avata suu. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa työilmapiiriä, jossa työntekijä voi kysyä, kyseenalaistaa ja...
Rakennustaito 5–6/1926 Vuonna 1606 perusti kuningas Kaarle IX Vaasan kaupungin M...
Suomella on yhä suurempia vaikeuksia jarruttaa väyläverkon korjausvelan kasvua....
Asiakkaiden toive- ja vaatimuslista pientalojen suunnittelijoille ja rakentajill...