Rakennusalan osaajista tulee pulaa, kun osaajat lähtevät ulkomaille tai alalta kokonaan, varoittaa RKL kannanotossaan. Ilman osaavia rakentajia ei synny koteja, kouluja, sairaaloita eikä infraa, muistuttaa puheenjohtaja Jukka Lintunen.

RKL:n mielestä rakennusala on kriittisessä tilanteessa. Se on yksi Suomen talouden kulmakivistä, mutta viime vuosina alaa on varjostanut kasvava haaste: osaavan työvoiman puute. Rakentamisen hiljaisina vuosina yhä useampi osaaja siirtyy ulkomaille töiden perässä – tai vaihtaa kokonaan toiselle alalle.

”Tämä kehitys on hälyttävää, sillä Suomessa tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa niin korjaus- ja kunnossapitotöihin kuin tuleviinkin rakennushankkeisiin”, muistuttaa RKL:n liittohallituksen puheenjohtaja Jukka Lintunen.

Erityisesti ammattitaitoisista työnjohtajista, projektipäälliköistä ja erikoisosaajista on pulaa. Siksi rakennusalan on varmistettava osaajien saatavuus jatkossakin. Se vaatii Lintusen mukaan niin veto- kuin pitovoimatyötäkin.

”Rakentaminen ei ole pelkkä­ kustannus, vaan investointi yhteiskunnan toimivuuteen. Sen pitää näkyä sekä päätöksenteossa että arjen työmailla.”

Yksi ratkaisu on pitkäjänteinen koulutuspolitiikka. Rakennusalasta on tehtävä näkyvä, arvostettu ja houkutteleva uravalinta.

”Pitää tuoda paremmin esille­­ ­sitä, kuinka monipuolisia tehtäviä­ rakennusala tarjoaa. Tarjolla on muun muassa ympäristöhaasteiden ratkaisemista, vaativia suunnittelutehtäviä sekä monipuolisten projektien johtamista”, Lintunen listaa.

Myös teknologian nopea kehitys muuttaa osaamistarpeita, jolloin perinteinen koulutus ei välttämättä vastaa nykyisiä vaatimuksia.

”Oppilaitosten resursseja on lisättävä ja täydennyskoulutukseen sekä tiiviiseen yhteistyöhön yritysten kanssa on panostettava nykyistä enemmän”, Lintunen vaatii.

Hallituksen leikkaukset vaikeaan paikkaan

Rakennusala tarvitsee osaajia nyt, mutta ennen kaikkea tulevaisuudessa. Nousukausi tulee väistämättä, ja ilman osaavia rakentajia ei synny koteja, kouluja, sairaaloita eikä infraa.

”Jos osaajat katoavat ulkomaille tai kokonaan alalta, maksamme hintaa viiveinä, laadun heikkenemisenä ja kustannusten nousuna. Ilman riittävää osaamista Suomi ei pysty vastaamaan korjausvelkaan, vihreään siirtymään eikä tulevien sukupolvien rakennustarpeisiin”, Lintunen painottaa.

Hallituksen leikkaukset asunto­rakentamisen korkotukilainojen takauksiin tulevat nekin pahaan paikkaan.
”Leikkaukset vain synkistävät tilannetta, kun rakentaminen vähenee. Siitä seuraa lisää työttömyyttä, eikä tällainen kehitys ainakaan vahvista alan osaamista jatkossa.”

Rakennusalan menestymisellä­ on iso merkitys valtiontaloudelle,­ sillä se on hyvin verointensiivinen­ ja työvoimavaltainen ala. Joka viides työikäinen suomalainen työskentelee rakennetun ympäristön parissa. Verojen ja veroluonteisten maksujen osuus asuntorakentamisessa on noin 46 prosenttia ja infrarakentamisessakin noin 34 prosenttia.

RKL julkaisi kannanottonsa syyskuun alussa.

Teksti Antti Pulkkinen kuva Gesina Sundström