Toisin kuin valtiojohtokin vielä toissa syksynä uskoi, rakennusalan nopeaa palautumista suhdannemontusta ei tapahtunut. Asuntokaupan jarrutus jäädytti uudistuotannon, ja aloitukset ovat romahtaneet huipputasolta kolmannekseen, noin 18 000 asuntoon vuodessa. Yksi merkittävä tekijä on rakenteellinen: asuntotuotanto Suomessa on nojannut voimallisesti rahastojen sekä yksityisten ja institutionaalisten sijoittajien kysyntään. Sen romahdettua vuokra-asuntomarkkinoilla on ylitarjontaa, ja uudisasuntoja on myymättä yhä tuhansia. Varasto sulaa hitaasti.

Avointen kiinteistörahastojen sulkeminen on osunut myös moneen piensijoittajaan, ­joka ei nyt saa rahojaan ulos. Kiinteistöihin­ sijoittaminen rahastojen kautta on koettu­ turvalliseksi, ja tuottokin on ollut vakaata verrat­tuna viime vuosien voimakkaasti heiluneisiin osake- ja korkomarkkinoihin. Käytännössä noin kolmannes avoimista kiinteistö­rahastoista on rajoittanut lunastuksia tai ­jopa keskeyttänyt ne kokonaan. Pitkäjänteistä sijoittajaa tilanne ei kuitenkaan hetkauta, ja lunastusten rajoittamiselle on hyvä peruste. Ylitarjonnasta kärsivässä markkinassa rahastoista vapautuva kiinteistömassa laskisi arvoja. Toistaiseksi kuluttajille kohdennettu va­paa­rahoitteinen tuotanto on alamaissa.

Julkisen vallan tukema tuotanto ei kasva. Asunto­kauppajargonissa ”ostajan markkina”­ on yhä tosi, joskin kulunut ilmaisu. Myös vuokralaisille tarjonnan paljous tuo valinnan- ja neuvotteluvaraa.

Korot ovat ilahduttavasti laskussa. Taso ei vielä ole riittävän matala saamaan investointiaallon liikkeelle. Hartaasti odotettu nousu siirtyy. Toimitila- ja infrarakentaminen ei kykene ylläpitämään alan työllisyyttä korkealla asuntorakentamisen hiivuttua. Muutosneuvottelut ovatkin uusi normaali alan yrityksissä. Säästöihin ja sopeutustoimiin saa tottua vähän joka suunnalla. Tunnelma on huolestunut ja odottava, vaikka nyt juuri pitäisi investoida ja saada hankkeita liikkeelle.

Rahoittajilla on kriittinen rooli uusien hankkeiden vauhdittamisessa. Niillä on myös mahdollisuus estää tarpeettomat, tilapäisestä kassakriisistä johtuvat konkurssit. Kaikenlaisen rakentamisen kysynnän ylläpito on nyt elintärkeää. On saatava aikaan hyvän kierre, ja siihen tarvitaan luottamusta tulevaan.

Maria-Elena Ehrnrooth

PS. Tämä oli 18. ja viimeinen Rakennus­taidon pääkirjoitukseni siirryttyäni uusiin haasteisiin. Lämmin kiitos kaikille lukijoille!