Rakennustaito
23.11.2022
Korjausrakennushankkeissa on käytössä erilaisia yhteistoimintaurakoita, joissa pääurakoitsija vastaa suunnittelusta hankesuunnitelman pohjalta. Silloin suunnittelun ja toteutuksen välisiä ristiriitoja pitäisi syntyä vähemmän, koska asioita ratkotaan kootusti.
”Syyllisten etsiminen ja osoittelu jää pois, ja johtamisen ilmapiiri on miellyttävämpi. Myös minun tehtäväni projektipäällikkönä helpottuu, koska asioin lähinnä pääurakoitsijan kanssa, joka puolestaan ohjaa sekä suunnittelijoita että aliurakoitsijoita. Jos työmaalla huomaan, että on toimittu suunnitelmista poiketen, niin keskustelu käynnistyy suoraan työmaajohdon kanssa työmaakopissa tai puhelimitse. Siinä tilanteessa ei riehuminen auta”, pohtii asiantuntijayritys Raksystemsin projektipäällikkö Jaakko Suomela.
Jos Raksystemsin oman porukan kanssa asiat eivät mene sovitusti, Suomela kiinnostaa erityisesti, missä ja miksi kommunikaatio katkesi.
”Palautteen on oltava rakentavaa, sillä jokainen meistä tekee virheitä eikä aina onnistu sataprosenttisesti annetussa tehtävässä. Yleensä ei ole yhtä syytä eikä syyllistä. Onkin etsittävä todellinen syy tapahtuneeseen, jotta opittaisiin, mitkä asiat olisi pitänyt tehdä toisin. Pyrin säilyttämään keskusteluissa kehittävän näkökulman”, Suomela sanoo.
Suomelan mukaan suomalainen johtaminen rakentuu yhä pitkälti armeijassa annettujen oppien pohjalle.
”Minusta esimiesroolin perusperiaatteet tulevat sieltä. Tuntemattoman sotilaan voi sanoa olleen suomalaisen johtamisen peruskirja vuosikymmeniä, eikä sen oppeja pidä väheksyä siviilimaailmassakaan. Myös rakentamisessa ja rakennustyömaalla toimivat samat periaatteet.”
”Nykyisin yritykset kouluttavat esimiestehtäviin hyvin ja monipuolisesti, mutta Tuntemattomasta, kertausharjoituksista ja toki myös kokemuksen kautta ne opit ovat ainakin minulle tulleet.”
Esimiehen toiminta on sotilasjohtamisessa aika suoraviivaista, sillä operaatioissa pitää komentoketjun toimia. Suomela toteaa sotilasjohtamisen kuitenkin viime vuosina kehittyneen paljon.
”Siinä on vahva valmentava ote. Samalla tavalla esimiehen on saatava jokaiseen rakennushankkeeseen yhteishenki. Kaikilla pitää olla halu yhteistyöhön ja tavoitteet selvillä. Esimiehen ei pidä kertoa, miten pitää kävellä, vaan minne ja miksi ollaan kävelemässä. Esimerkki, malli sekä mukana oleminen ovat mielestäni keskeiset esimiestyön periaatteet”, Suomela listaa.

Suomela toteaa oman johtamisensa olevan nykyisin enimmäkseen muuta kuin esimiestyötä.
”Työssäni projektipäällikkönä on oleellista varmistaa, että aluksi suunnittelijoilla ja myöhemmin toteuttajilla on aina oikea tieto käytettävissään. Ilman sitä he eivät osaa toimia oikein. Suunnitteluvaiheessa on mietittävä, miten tehdään tilaajan tarpeet, toiveet ja halut selviksi suunnitteluryhmälle.”
Korjausrakentamisessa porukat usein vaihtuvat. Vain harvoin peräkkäisissä hankkeissa on samoja henkilöitä tai urakoitsijoita. Siksi on mietittävä hankkeen johtamista, kun porukka kootaan aina uudelleen. Keskeistä on se, että kaikki henkilöt ymmärtävät, mitä ollaan tekemässä.
”Vetämissämme hankkeissa, joissa projektipäällikkö siis ei ole suoranaisissa esimiestehtävässä, joudun edistämään ihmisten ajatusjohtajuutta. Silloin ihmisten huomioiminen ja kuunteleminen ovat johtamisen ykkösjutut”, Suomela korostaa.
”Itse asiassa ydinongelma voikin olla se, miten tilaajalta saadaan toiveet ja tarpeet selville. Siinä tehtävässä joutuu johtamaan myös tilaajaa eli asiakasta.”

Tilaajan toiveet eivät suinkaan aina ole selkeitä. Toisinaan ne eivät ole ihan realistisia. Projektipäällikön tehtävä on silloin hankesuunnitteluvaiheessa suodattaa tilaajan toiveet. Näin niistä syntyvät toteutuskelpoiset aihiot, ja suunnittelijat ja urakoitsijat ymmärtävät ne.
”Tilaaja saa haluta mitä vaan, mutta minun tehtäväni on yrittää selvittää, miten ne ovat käytännössä toteutettavissa. Melkein kaikkihan on mahdollista, jos taskuissa riittää syvyyttä. Kuitenkin on mietittävä, onko ehdotettu järkevää. Tämä vaatii joskus tiukan periaatekeskustelun. Se on tilaajan johtamista”, Suomela toteaa.
Korjausrakentamisessa ja sen johtamisessa etenkin taloyhtiöissä toimitaan paljon myös mielikuvien ja tunneasioiden ympärillä, vaikka käytännössä työ on varsin arkista rakentamista.
”Tavoite, minne mennään ja miksi työtä tehdään, on jokaisen hankkeeseen osallistujan ymmärrettävä. Lisäksi on oivallettava oma rooli prosessissa ja työyhteisössä. Yksin meistä ei kukaan pärjää, ja siksi on ymmärrettävä, miten oma osuus vaikuttaa kokonaisuuteen. Yksin taistelevia sotureita ei hankkeissa tarvita.”
Teksti Risto Pesonen kuvat Raksystems
Rakennustaito 5–6/1926 Vuonna 1606 perusti kuningas Kaarle IX Vaasan kaupungin Mustasaaren alueelle. 1600-luvun keskivaiheilla oli 256 tonttipaikkaa. Seuraavan vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla oli tonttien lukumäärä 385, joista vuonna 1785 vielä sangen monet olivat...
Suomella on yhä suurempia vaikeuksia jarruttaa väyläverkon korjausvelan kasvua. Julkisen talouden säästölinja ei silti himmennä valtiovallan diginhohtoisia tulevaisuudennäkymiä. Riittävätkö älyratkaisut kääntämään kehityssuunnan? Katujen ja teiden korjausvelka kasvaa....
Rakennusalalla puhutaan paljon turvallisuudesta. Kypäristä, kaiteista tai putoamissuojauksista. Silti liian usein vaietaan yhdestä ratkaisevasta tekijästä, uskalluksesta avata suu. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa työilmapiiriä, jossa työntekijä voi kysyä, kyseenalaistaa ja...
Rakennustaito 5–6/1926 Vuonna 1606 perusti kuningas Kaarle IX Vaasan kaupungin M...
Suomella on yhä suurempia vaikeuksia jarruttaa väyläverkon korjausvelan kasvua....
Asiakkaiden toive- ja vaatimuslista pientalojen suunnittelijoille ja rakentajill...