Viemärivedestä, poistoilmasta, maasta ja auringosta talteen otettava lämpö muutti tamperelaisen kerrostalon tuotantoyksiköksi.

Maalämpökaivoista, sisäilmasta, viemäristä ja auringosta siirtyy lämpöä kerrostalossa kiertävään lämpöpumppujärjestelmään 600 megawattituntia (MWh) vuodessa. Tämän laiteinvestoinnin kuoletus on hyvässä vauhdissa.

”Toimimme ennätyksellisellä teholla”, lisää tamperelaisen Asun­to Oy Poh­jo­lan­ka­tu 18–20:n hallituksen pu­heen­joh­ta­ja Pert­ti Ves­te­ri­nen.

Vesterinen on kuin pitelemätön saarnamies. Itse idea on yksinkertainen: lämpöpumppujärjestelmässä kiertävä etanolialkoholiseos kerää eri lämmönlähteistä lämmön itseensä.

”Käytössä on siis yksi yhtenäinen lämmönkeruupiiri, jossa viemäriveden lämpökin otetaan talteen pääviemäriputkesta omalla lämmönvaihtimella”, Vesterinen sanoo.

Vuodessa keruupiirin nykykunnolla saadaan talteen vuodessa 600 MWh megawattituntia.

Kuljettavana oli pitkä tie ennen kuin käy­tös­sä oli kak­si­suun­tai­nen kau­ko­läm­pö, jolla yhtiö alkoi myydä tuottamaansa ­läm­pöenergiaa kau­pun­gin kau­ko­läm­pö­verk­koon (200 MWh/v).

Pohjalla oli halu keksiä energiaratkaisuja

Projekti alkoi ener­gi­aeks­pert­tikurssilta vuon­na 2008. Taloyhtiössä ilmeni ha­lu­ kek­siä rat­kai­su, jol­la ta­lo­yh­tiön läm­mi­tys­ku­lu­ja voi­taisiin pie­nen­tää.

”Tuntui hullulta, että ta­lo­yh­ti­öis­sä läm­pö oh­ja­taan ka­ton kaut­ta ha­ra­koil­le”, Vesterinen kertaa.

Vuonna 2019, kymmenen vuotta aloittamisesta, Poh­jo­lan­ka­tu 18–20 sai energiaratkaisuistaan ykköspalkinnon Euroopan lämpöpumppuyhdistys Ephalta. Kilpailuun otti osaa 21 tahoa Euroopan eri maista.

Vuosi 2014 oli virstanpylväs, kun tammelalaisen ta­lon ka­tol­le asen­net­tiin au­rin­ko­ke­räi­met tuot­ta­maan läm­pöä. Samalla ko­neel­li­sen il­man­vaih­don tuot­ta­mas­ta pois­toil­mas­ta alettiin ottaa lämpö talteen.

Viemärivedestä talteen yli 55 MWh vuodessa

Talteenottorakennelma kehittyi pala palalta. Viimeisenä mutta ei vähimpänä keräilijänä mukaan tuli viemäriveden lämmön talteenotto Ecowec-hybridivaihtimen avulla. Suomalainen teknologia on jo selvittänyt patentointiprosessin välipäätökset.

Seurantatiedoista ilmenee, että Ecowec-hybridivaihtimella saadaan nykyisin pelkästään kiinteistön viemärivesistä talteen energiaa yli 55 MWh vuodessa. Vedenkulutusarvolla 3300 m3 syntyy lähes 4500 euron säästö vuodessa.

”Poh­jo­lan­ka­tu 18–20 on energiatehokkuudeltaan Suomen kehittyneimpiä kohteita 80 prosentin talteenottoasteellaan”, vahvistaa hybridivaihtimen toimittaneen Ecopal Oy:n myyntijohtaja Jouni Helppolainen.

Ecopal Oy:n yksinkertaisimmassa kytkentämallissa jätevesi virtaa painovoimaisesti Ecowec-hybridivaihtimen läpi ja jäteveden lämpö siirretään rakennuksen käyttöveden esilämmitykseen verkostopaineella ilman sähkön kulutusta. Tällainen yksinkertainen järjestelmä toimii esimerkiksi puukerrostalossa Mannisenmäessä, Jyväskylän Palokassa.

Oppiva äly hienosäätää

Muutaman vuoden käytössä olleeseen LoRaWan-radiolinkkiteknologiaan perustuva automaatio- ja etävalvontajärjestelmä Talotohtori2.0 toimii Vesterisen luomassa järjestelmässä.

Äly tarkoittaa energiankäytön entistä parempaa optimointia eli ennustettavuutta, mutta myös kerätyn datan jalostusasteen ja analysoinnin kasvattamista. Automaatio suorittaa virtaustarkastelun ja hienosäädön. Järjestelmästä voidaan sanoa, että se on oppiva. Kokonaisuuden hallinta parantaa järjestelmän tehoa ilmaisevaa COP-arvolukua.

Tehonmittauksen termistö elää

Väistymässä: COP (Coefficient of Performance)

• Kertoo, kuinka tehokkaasti kulutettu sähköenergia saadaan muutettua lämpöenergiaksi: esim. COP 3 tarkoittaa, että 1kW:n ottoteholla saadaan tuotettua 3 kW lämpötehoa.

Käyttö lisääntymässä: SCOP (Seasonal Coefficient of Performance)

• Lämmityskauden lämpökerroin. SCOP-arvot liikkuvat 3,5–5 kertoimissa.
• Uudet energialuokat ilmoitetaan myös SCOP-kertoimina.

Teksti Reijo Holopainen Kuvat Reijo Holopainen ja Pertti Vesterisen kotialbumi