Rakennustaito
29.5.2020
Helsingin Kaisaniemeen 1920-luvulla valmistuneeseen arvorakennukseen on tulossa Reggio Emilia -pedagogiikkaan perustuva musiikkipäiväkoti Taikatahti. Kaisaniemen- ja Fabianinkadun kulmatalon on piirtänyt Olympiastadionin suunnittelijana tunnettu Yrjö Jäntti.
Suunnittelun ja korjausrakentamisen vaativuus on seurausta sekä arvorakennuksen alkuperäisen tyylin vaalimisesta että käyttötarkoituksen muutoksesta. Esimerkiksi laajan, muodoltaan pyöreän kattoikkunan lämmöneristystä on parannettava. Tämä onnistuu asentamalla alkuperäisen lasirakenteen sisäpuolelle vastaavankokoinen elementti ja varustamalla välitila tuloilmapuhaltimella.

Vastaava mestari Joona Miinin nimeää asbestipurkutyöt, lasiaukon ja ilmanvaihtokanavat työmaan vaativimpien töiden kärkikolmikoksi.
”Sisäpihalle lasiaukon yläpuolelle, ullakolta toiseen kerrokseen tehtävät ilmanvaihtokanavat sekä lasiaukon alapuolisen lasin asentaminen ilmanvaihtoineen on urakan ehkä vaativin työvaihe”, sanoo työmaan vastaava mestari Joona Miinin projektinjohtourakoitsijana toimivasta Restok Oy:stä.
Sama lasirakenne on tärkeä myös arkkitehtonisesti. Lasirakenne on toiminut osana sisääntuloaulan atriumin kattorakennetta. Rakennus edustaa 1920- ja 1930-luvuilla maailmalla hyvin suosittua art deco -tyylisuuntaa, kattorakenteensa ja aulansa puolesta tarkemmin sanottuna atrium art decoa.
Pääosa muista alkuperäisistä rakennepinnoista on useiden remonttien seurauksena peittynyt näkymättömiin. Taloa on remontoitu moneen otteeseen sen 90-vuotisen historian aikana. Nyt nämä myöhemmin asennetut pinnoitteet on purettu – myös osa sellaisista alkuperäisistäkin kerroksista, joiden materiaalit sisältävät haitta-aineita.
”Koska pinnoitteita on asennettu ennen kuin asbestista tuli kielletty aine, myös asbestipurkutöitä on tehty suhteellisen paljon. Asbestia on löytynyt myös lattian pintamateriaalien ja wc-laatoitusten alta”, Miinin kertoo.
Kohteen rakennuttajana toimivan Newsec Oy:n tekninen isännöitsijä Jukka-Pekka Rosin kertoo pitäneensä alusta lähtien selviönä, että käyttötarkoituksen muutoksen takia tiloihin on tehtävä myös perusteellinen talotekniikkaremontti. Erityisesti ilmanvaihtoon tulee suuria muutoksia. Siksi kiinteistöön on hankittava kaksi uutta, tilankäyttösyistä katolle sijoitettavaa iv-konetta.
”Myös ikkunat uusitaan kauttaaltaan muun muassa päiväkotitoiminnan turvallisuusvaatimusten vuoksi”, Rosin sanoo.
Päiväkoti muuttaa rakennuksen toiseen kerrokseen tänä kesänä. Aiemmin samassa kerroksessa ovat sijainneet kirjankustannusyhtiö Kariston Helsingin-toimisto ja kirjakauppa sekä startup-yrityksiä mentoroivan Hub 13 -yhtiön toimipiste.
Kesän jälkeen tiloissa näyttää toisenlaiselta kuin niissä aiemmin käyvät ovat tottuneet: taidepainotteisen päiväkodin lapset saavat nimittäin itse vaikuttaa muun muassa väreihin.
Teksti Vesa Tompuri, kuvat Jani Laukkanen
Suomen korkein toimistorakennus The Node nousee kerros kerrokselta kohti yläilmoja keskellä vilkasta Helsingin Pasilan rautatiealuetta. Valmistuessaan 130-metrinen pilvenpiirtäjä näyttää suuntaa Pasilan aseman eteläpuolen tornikorttelille. Tornitalo nousee ahtaalle tontille...
Korjausmarkkinat 2026 -tapahtumassa asiantuntijat korostivat, että hankkeiden onnistuminen vaatii ennen kaikkea yhteistyötä, uusia toimintamalleja ja parempaa ennakoitavuutta. Mitä mahdollisuuksia korjausrakentamisessa on nyt ja tulevaisuudessa? Siihen pureutui Korjausmarkkinat 2026...
Karhulan keskustassa Kotkassa yli 100 vuotta toiminut koulukiinteistö laajenee entisen linja-autoaseman sijoille. Uudisrakennuksen valmistuttua keskus kokoaa tiloihinsa kolmen koulun oppilaat sekä kirjaston. Tontilla sijaitsevaa Kivikoulua peruskorjataan. Suljettu puinen koulurakennus säilyy...
Suomen korkein toimistorakennus The Node nousee kerros kerrokselta kohti yläilmo...
Korjausmarkkinat 2026 -tapahtumassa asiantuntijat korostivat, että hankkeiden on...
Entinen öljysataman alue Helsingin Kruunuvuorenrannassa on muuttumassa vähähiili...