Metsä Groupin lehdistötiedotteessa 9.9.2019 hehkutetaan puurakentamisen lisäämisen ”mittavia” ilmastovaikutuksia ja todetaan, että ”puunkäytöstä aiheutuvat ympäristöhaitat ja energiankulutus ovat minimaaliset verrattuna tiileen, betoniin, alumiiniin, muoviin tai teräkseen.” 

Tiedotteessa todetaan, että asiantuntijoiden mukaan puurakentamisen lisääminen vaikuttaisi merkittävästi koko rakennusalan ympäristövaikutuksiin. Olisi mielenkiintoista tietää, minkä alan asiantuntijoiden näkemyksiin Metsä Group perustaa tietonsa, sillä tutkittu todellisuus ei ole lainkaan näin yksiselitteinen. Tiedotteessa mainitut luvut ovat myös pahasti pielessä: betonikuution hiilijalanjälki ei suinkaan ole 1,7 tn vaan noin kymmenesosan siitä. 

Useiden riippumattomien selvitysten mukaan erot eri materiaalien ympäristöystävällisyydessä ovat hyvin pieniä. Joissakin kohteissa pienimpään hiilijalanjälkeen päästään betonirakenteilla, toisissa puurakenteilla. Esimerkiksi Sitran selvitys 63 (2012) tai SP Rapport 2015:70 eivät löydä merkittävää eroa rakennusmateriaalien välillä. Tuoreessa rakentamisen elinkaariarviointiin perehtyneen norjalaisen Østfoldforskning-tutkimusorganisaation laatimassa selvityksessä puolestaan verrattiin puu- ja betonirakenteiden hiilidioksidipäästöjä sillä lopputuloksella, että yli 4-kerroksisissa toimistorakennuksissa betonielementtirungolla saatiin jo rakennusvaiheessa pienimmät päästöt. 

Kilpailevan toimialan mustamaalaaminen valheellista tietoa levittämällä ei edistä yhteisten ilmastohaasteiden ratkaisemista. Rakennusalan toimijoiden tulisi sen sijaan laajasti vauhdittaa omia innovaatioitaan kestävään suuntaan. Tästä suomalainen sementti on hyvä esimerkki. Suomalaiset sementtitehtaat ovat onnistuneet leikkaamaan päästöjään jo lähes neljänneksen. Ne tuottavat nykyään Euroopan vähäpäästöisimpiin kuuluvaa sementtiä.