Ilmastonmuutoksen seurauksena viistovesisateet yleistyvät ja keskilämpötila nousee Suomessa. Näiden rinnalle on noussut kolmas asia eli riskiskenaario vesihöyryn diffuusiosta. Kosteudenhallinnan uudistettavat suositukset koskevat myös korjausrakentamista.

Diffuusio aiheutuu osapaineiden erosta rakennuksen eri puolilla. Olemme tottuneet siihen, että lämpimän sisäilman kosteus pyrkii diffusoitumaan kohti rakenteen uloimpia osia. Myös tähän asti toiminut sääntö, jonka mukaan sisäilmassa on enemmän kosteutta kuin ulkoilmassa, lasketaan uudelleen Ilmatieteenlaitoksen datan pohjalta.

Ilmastonmuutoksen kiihtyessä sääolot haastavat olemassa olevan rakentamisen tietotaidon.

”Tulevaisuuden rakentamisessa emme voi luottaa vanhaan tietoon”, summaa ympäristöministeriön rakennusneuvos Teppo Lehtinen.

Uudet ohjeet valmisteilla

Lehtisen mukaan nyt pitää varautua uusiin reunaehtoihin rakennusten kosteudenhallinnassa. Asiantuntijatyöryhmä tuottaa uuden suositusohjeiston maankäyttöä ja rakentamista koskevia säädöksiä paaluttavaan Suomen rakentamismääräyskokoelmaan.

Tuulisuus ja tuulen paineet ovat muutostilassa, mutta ne ovat diffuusiota paremmin ennustettavissa ilmaston käyttäytymistä simuloivilla tietokonemalleilla.

”Tuulien ja myös lumensadannan kehittymistä on jo jonkin aikaa voitu ennakoida tutkimuksen avulla”, Lehtinen vahvistaa.

Yksi avainkysymys on vesihöyryn diffuusion hallinta. Alkuvuodesta virkamiesten käynnistämä hanketyö uusista kosteusteknisen laskennan reunaehdoista on muuttamassa algoritmeja, joita käytetään suunnittelussa. Laskentaohjelmilla arvioidaan rakenteiden käyttäytymistä erilaisissa muuttuvissa kosteusoloissa.

”Kosteusfysikaalisen laskennan hallinta rakennesuunnittelussa on aivan olennainen osa tulevaisuuden rakentamista”, Lehtinen summaa.

Diffuusion outo käytös

Lämpötilaero yksin ei määrää diffuusion suuntaa, vaan esimerkiksi rakennuksen alapohjarakenteissa kosteus voi diffusoitua kylmemmästä lämpimämpään.

Kosteusvaurioiden kannalta ongelmallisin tilanne syntyy, jos rakenteen sisäpuolelta pääsee vesihöyryä diffuusiolla enemmän rakenteeseen kuin rakenteesta voi poistua. Kylmänkosteat syys- ja talvisäät ovat yleistyneet etenkin Suomen rannikkoalueilla. Tämä on riskiskenaarion taustalla.

”Tällöin kylmänä vuodenaikana rakenteeseen voi tiivistyä haitallisessa määrin kosteutta”, Lehtinen selvittää.

Rakentamismalli normaalia asumista vastaavan vesihöyryn osapaineiden erosta sisä- ja ulkoilman välillä päivittyy. Erittäin tärkeää on ohjeistaa korjausrakentamista uusimman tiedon pohjalta.

”Myös korjausrakentaminen on uutena kokonaisuutena mukana arvioinnissa. Asetukset ottavat huomioon yhteiseurooppalaiset rakentamisen standardit”, Lehtinen perustelee.

Teksti Reijo Holopainen, kuva iStock