Rakennustaito
RT 03/2017 | 19.5.2017
Kosteus- ja homevaurioiden korjauksien suunnittelussa ja myös toteutuksessa on yleistynyt rakenteiden tiivistäminen. Tiivistäminen oikean kosteusvaurion korjaustavan tai uudisrakentamisen yhteydessä on hyvä asia, mutta tiivistäminen ei korvaa kosteusvaurion korjausta. Niin suunnittelijoiden kuin myös rakennuttajien ja urakoitsijoiden on hyvä muistaa tämä.
Lehdistössä ja televisiossa on toistuvasti juttua sisäilmaongelmista. Esimerkiksi ”tiivistyskorjaukset” ovat isossa roolissa sisäilmaongelmissa, koska varsinaista kosteusvauriota ei ole korjattu vaan on suoritettu vain tiivistys (kuva 1).
Rakennuskannassamme on tuhansia erilaisia rakenteita, jotka suunnittelijan on tunnettava ja tiedettävä. Suunnittelijan on päätettävä, milloin tiivistys on paikallaan. Kuvien esimerkkitapauksessa tiivistys ei ole oikea ratkaisu. Suunnittelijan on tiedettävä rakenne. Jos kohteesta on tehty kuntotutkimus, on tutkijan oltava suunnittelussa mukana. Muutoin ketjusta puuttuu yksi lenkki, ja toteutus on epäonnistumisen polulla.
Tutkituissa tiivistyskohteissa rakenteista on löytynyt vuotoja tiivistämättömästä jalkalistan naulanreiästä (kuva 1). Kuvassa 2 näkyy puolestaan sokkelin sisäpuolisen eristeen saumarako, joka on yhteydessä seinän alaosaan. Seinän verhouslevyn ja alapuun liitos ei ole tiivis, joten vuotoja tapahtuu levyn ja höyrysulun väliin sekä höyrysulun taakse.
Periaatteessa vanhoja puurunkoisia levyverhousseiniä on melko mahdoton saada tiiviiksi.
Jos seinärakenteessa on mikrobivaurio, pääsevät vuotoilman mukana sisäilmaan niiden aineenvaihdunnan tuotteet. Tämä on suurimpia sisäilmaongelmia aihuettavia asioita.
Tulevaisuus näyttää tiivistyksien osalta synkältä. Korjauksia tehdään kiihtyvällä tahdilla syventymättä juuri lainkaan rakenteiden detaljeihin. Tämä johtuu mielestäni siitä, että suunnittelijoiden koulutus ei ole kohdallaan eivätkä tilaajat tiedä, mitä suunnittelijoilta tilataan.
Urakoitsijat rakentavat hankeasiakirjojen mukaan, joten ongelma ei mielestäni ole urakoinnissa.
Teksti ja kuvat hometohtori
RKL:n opintomatkalaiset vierailivat erikoisluvalla kirkon kattotyömaalla Barcelonassa vuonna 2012. Barcelonan kuuluisan La Sagrada Família -kirkon viimeinenkin torni on saatu valmiiksi 144 vuoden työn jälkeen. Keskustornin huipulle nostettiin helmikuun lopulla viimeinen pala 17 metriä...
Rakennuksen pohja- ja maarakenteet on suunniteltava siten, että maasta rakenteisiin siirtyvän kosteuden haitalliset vaikutukset voidaan ehkäistä. Samalla rakennus pitää suojata maan routimisen vaikutuksilta ja estää rakenteiden vaurioituminen. Rakennuspohjan kuivatuksella ja...
Suomen korkein toimistorakennus The Node nousee kerros kerrokselta kohti yläilmoja keskellä vilkasta Helsingin Pasilan rautatiealuetta. Valmistuessaan 130-metrinen pilvenpiirtäjä näyttää suuntaa Pasilan aseman eteläpuolen tornikorttelille. Tornitalo nousee ahtaalle tontille...
RKL:n opintomatkalaiset vierailivat erikoisluvalla kirkon kattotyömaalla Barcelo...
Rakennuksen pohja- ja maarakenteet on suunniteltava siten, että maasta rakenteis...
Korjausmarkkinat 2026 -tapahtumassa asiantuntijat korostivat, että hankkeiden on...