Rakennustaito 5–6/1926

Vuonna 1606 perusti kuningas Kaarle IX Vaasan kaupungin Mustasaaren alueelle. 1600-luvun keskivaiheilla oli 256 tonttipaikkaa. Seuraavan vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla oli tonttien lukumäärä 385, joista vuonna 1785 vielä sangen monet olivat rakentamattomia. Kaupungin asukasluku kasvoi aluksi­ hitaasti, mutta vuoden 1765 jälkeen, jolloin kaupungille myönnettiin tapulioikeus, alkoi asukasluku nousta. Tämän johdosta johtui porvaristo ajattelemaan asemakaavan laajentamista, ja v. 1846 tehtiin ehdotus siihen suuntaan.

Vaasan kaupungin asemakartta ­yli 100 vuoden takaa. Keskusta-­alue oikealla, Vaskiluoto­ vasemmalla ja ylinnä Palosaari.

Tästä laajentumisesta ei kuitenkaan tullut mitään, sillä kesällä 1852 paloi kaupunki suurimmalta osaltaan poroksi. Väliaikaisia rakennuksia rakennettiin jälleen vanhoille raunioille, sillä tarkoituksena oli kokonaan uudestaan järjestää vanha asemakaava, huomioon ot­taen maanlaatu y.m. seikat. Seitsemän viikkoa palon jälkeen oli jo 200 asuinrakennusta jälleen rakennettu joko ennen rakennetuille tonteille tai tonteille torin ympäri. Raastuvan kokouksessa v. 1852 herätettiin ensimmäisen kerran kysymys kaupungin siirtämisestä. Vanha paikka katsottiin sopimattomaksi syystä, että maaperä oli vesiperäistä ja näin ollen epämukava rakennusten perustuksille sekä varsinkin siitä syystä, että kaupungin lastauspaikka ja ulkosatama, Palosaaren salmi, oli kaukana kaupungista, joka seikka oli pääesteenä kaupungin kehitykselle ja asukasluvun kasvamiselle.

Keisari Nikolain käskykirjassa maaliskuun 1 p:ltä 1854 määrättiin kaupungin siirtämisestä Klemetsön ­tilalle eli sen nykyiselle paikalle.

Asemakaava uudelle kaupungille valmistui 1 p:nä elokuuta 1855. Tätä asemakaava laatiessa on otettu huomioon tulipalon vaara suunnittelemalla kadut leveiksi ja järjestämällä sopiviin kohtiin kaupunkia puistokatuja ja puistoja ehkäisemään mahdollisen tulipalon levenemistä. Lännestä itään kulkee kolme 35,6 metrin leveätä puistokatua ja pohjoisesta etelään kaksi puistokatua. Toisten katujen leveys on yleensä 17,8 metriä ja ainoastaan neljän kadun leveys on 11,8 metriä.

Tontit ovat suuret ja koko kaupunki istutuksineen ja puistoineen tekee katsojaan miellyttävän vaikutuksen.

(Ote kaupungininsinööri I. Holmingin kirjoittamasta artikkelista.)

Kokouksen osanottajat Vaasan hovioikeuden edustalla.

Vuosikokous Vaasassa

Suomen Rakennusmestariliitto piti vuosikokouksensa Vaasassa Hotelli Ernstissä 26. – 27.3.1926. Perinteiseen tapaan Rakennustaito-lehti esitteli ennen kokousta kokous­kaupungin kaavoitusasioita ja rakentamista sekä paikallisyhdistyksen toimintaa.