Rakennustaito
RT 05/2016 | 28.10.2016
Tavallinen betoni, rautabetoni, rappaus ja tiilimuusi ovat vetistyviä, eivätkä niinollen ajan pitkään vedenpitäviä. Senvuoksi on jokainen rakenne sellaisesta aineesta, johon sadevesi, perusvesi y. m. turmiollisesti vaikuttavat, tehtävä vedenpitäväksi ja eristettävä ollakseen vettäläpäisemätön ja kyetäkseen estämään kosteuden syntymistä. Lähimpänä tarkoituksena on tällöin rakenteen suojeleminen turmeltumiselta, täplänmuodostumien ja kidemäisten suolojen aiheuttamien puhkeamien ehkäiseminen, lämmönvaihtelujen vaikutuksen estäminen ja hygienian vaatimusten täyttäminen.
Vedenpitävyyttämisen ja kosteuden eristämisen välillä on tehtävä ero. Edellinen käsittää jälkimäisen, vaan ei päin- vastoin. Kukin tapaus on erikseen harkittava, tarkoin ottamalla huomioon vaikutukselliset olosuhteet. Järjestelmän ja oikean aineen valinta käy paljon helpommaksi, kunhan ensin ollaan selvillä työn eri suorittamistavoista.
1. Jäykkä järjestelmä.
A) Betoni vedenpitävyytetään sekoittamalla siihen vedenpitäviä aineksia, bitumenia, compounds’ia y. m.
B) Betonin sisä- ja ulkopinta rapataan laastilla, johon on sekoitettu edellisessä mainittuja aineita.
2. Pintaeristys.
Betonin tai muurin pinta kyllästytetään ja rapataan suojelevalla aineella.
3. Kimmoinen kalvomembran järjestelmä.
Muuritus verhotaan kauttaaltaan vedenpitävällä kimmoisella kalvolla (membran’illa). (…)
Jäykkä järjestelmä.
Tietopuoliselta kannalta katsoen pitäisi saada hyviäkin tuloksia sekoittamalla vedenpitäviä aineita betoniin ja rappaukseen; mutta käytännön kannalta taas näiden lisäaineiden vaikutus sementtiin ja pyrkimys vähentää betonin sitoutumiskykyä on ainaisen vaaran ja epävarmuuden aiheuttajana, ollen tämä seikka hyvinkin epätyydyttävä huomioonotettava tekijä. (…)
Pintaeristys.
Työtapa on hyvin yksinkertainen ja suoritetaan siten, että rakenteen pinta ensin kiillotetaan ja annetaan täydellisesti kuivua, jonka jälkeen se kyllästytetään. (…)
Kalvo(membran) eristys
Tätä järjestelmää käytettäessä ympäröidään koko rakenne kimmoisella kalvolla, jonka muodostaa erikoishuopa ja yhtämittainen kimmoinen tahmeaine, useammassa päällekkäin ladotussa kerroksessa, joiden lukumäärä on riippuvainen vedenpaineesta. (…) (Tekn. Ukeblad.)
Otteita artikkeleista. Koko teksti luettavissa yllä olevassa kuvassa.
Ulkolämpötilan sahaus nollan molemmin puolin sekä suuret viistosademäärät ovat yhdistelmä, joka vauhdittaa vanhojen kerrostalojen julkisivujen rapautumista nyky-Suomessa. Esimerkiksi betoniparvekkeiden kuntoa on syytä seurata tarkasti, mutta myös betonin laatuun ja raudoituksen...
Julkisivusaumoja pitää huoltaa, jotta ne säilyttävät niille suunnitellut ominaisuudet ja pitävät julkisivun myös esteettisenä. Julkisivun ja sen saumojen kuntoa on tarkkailtava tiheämmin kuin ennen, sillä olosuhteet ovat muuttuneet. Polyuretaania käytetään paljon...
Yhä useampi Itä- ja Kaakkois-Suomen rakennusyritys hakee kasvua Länsi- ja Keski-Suomen sekä pääkaupunkiseudun markkinoilta. Itä-Suomen toimintatavat eroavat suurimpien kaupunkien arjesta, mutta myös rakennusyhtiöiden väliltä löytyy eroja. Itäsuomalaiset yritykset ovat yksi toisensa...
Ulkolämpötilan sahaus nollan molemmin puolin sekä suuret viistosademäärät ovat y...
Julkisivusaumoja pitää huoltaa, jotta ne säilyttävät niille suunnitellut ominais...
Puolivuosisatainen Hailuodon kiinteän liikenneyhteyden odotus päättyy vuoden kul...