Rakennustaito
20.12.2024
Pikaraitiotien rakentamisesta on Vantaalla väännetty pitkään kättä poliittisissa elimissä, mutta odotusaikaa on venyttänyt myös valtion päätöksenteko osallistumisesta investoinnin rahoittamiseen. Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi valtion kanssa tehdyn maankäytön, asuntorakentamisen ja liikenteen MAL-sopimuksen lokakuussa, ja näin hanke siirtyi kehitysvaiheeseen. MAL-sopimukset toimivat perustana sille, että valtio osallistuu kaupunkiseutujen liikenneinvestointeihin.
Valtion osuus Vantaan ratikan investoinnista on 144 miljoonaa euroa. Varsinaisen ratikkainvestoinnin kustannuksiksi on arvioitu 606 miljoonaa euroa. Lisäksi 57 miljoonaa euroa käytetään vesihuollon uusimiseen reitin varrella. Myös kevyen liikenteen väyliin investoidaan.
Rahan lisäksi valtio antaa Vantaalle rakentamistarkoitukseen maa-alueitaan Jokiniemen ja Hakkilan kaupunginosista.
Jos päätöksentekoprosessissa ei tule maalisuoralla yllätyksiä, rakennustyöt käynnistyvät ensi keväänä. Vantaan ratikan reitti on runsaat 19 kilometriä pitkä, ja sen varteen rakennetaan 27 asemaa.
Linjan läntistä osuutta Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tikkurilan rautatieasemalle – tuleva pääradan alittava tunneli mukaan lukien – rakentaa Destian, Sitowisen ja Rambollin allianssi. Itäistä osuutta pääradalta Helsingin Mellunmäkeen toteuttaa toinen allianssi, jossa ovat mukana muun muassa GRK ja Kreate. Helsingin puolelle rakennetaan rataa puoli kilometriä.
Työmaakokonaisuuden vaativimpana osana pidetään pääradan alitusta Tikkurilassa, koska siihen sisältyy erityisen vaativaa suunnittelua ja rakentamista sekä huomattavia logistisia haasteita. Tikkurilan aseman seutu on ahdas ja ruuhkainen, ja pääradan junaliikenne on vilkas.
Ratikkalinja valmistuu suunnitelman mukaan vuonna 2029. Reitin läheisyyteen suunnitellaan kymmeniätuhansia uusia asuntoja ja työpaikkoja: liikenneinvestoinnin entisestään vauhdittama asunto- ja toimitilarakentaminen olisi vilkkaimmillaan 2030-luvulla ja 2040-luvun alussa.
Uusi poikittaislinja parantaa liikenneyhteyksiä Itä-Vantaalla. Se kytkeytyy sujuvasti Kehärataan ja itäisen pääteasemansa kautta metroverkkoon.
Teksti Martti Ristimäki kuva Vantaan kaupunki
Ulkolämpötilan sahaus nollan molemmin puolin sekä suuret viistosademäärät ovat yhdistelmä, joka vauhdittaa vanhojen kerrostalojen julkisivujen rapautumista nyky-Suomessa. Esimerkiksi betoniparvekkeiden kuntoa on syytä seurata tarkasti, mutta myös betonin laatuun ja raudoituksen...
Julkisivusaumoja pitää huoltaa, jotta ne säilyttävät niille suunnitellut ominaisuudet ja pitävät julkisivun myös esteettisenä. Julkisivun ja sen saumojen kuntoa on tarkkailtava tiheämmin kuin ennen, sillä olosuhteet ovat muuttuneet. Polyuretaania käytetään paljon...
Yhä useampi Itä- ja Kaakkois-Suomen rakennusyritys hakee kasvua Länsi- ja Keski-Suomen sekä pääkaupunkiseudun markkinoilta. Itä-Suomen toimintatavat eroavat suurimpien kaupunkien arjesta, mutta myös rakennusyhtiöiden väliltä löytyy eroja. Itäsuomalaiset yritykset ovat yksi toisensa...
Ulkolämpötilan sahaus nollan molemmin puolin sekä suuret viistosademäärät ovat y...
Julkisivusaumoja pitää huoltaa, jotta ne säilyttävät niille suunnitellut ominais...
Puolivuosisatainen Hailuodon kiinteän liikenneyhteyden odotus päättyy vuoden kul...