Energia- ja vesialan tärkein kansainvälinen näyttely ISH keskittyi tänä vuonna ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien ratkaisujen esittelyyn. Tämä ilmeni materiaali- ja laiteteknisissä uutuuksissa sekä keinoissa säästää energiaa ja vettä.

Frankfurtissa joka toinen vuosi järjestettävillä ISH-messuilla on jo yli 60-vuotinen historia. Nykyään tapahtuma kokoaa runsaat 2000 näytteilleasettajaa, joista vain viidennes on saksalaisia yrityksiä ja yhteisöjä. Ennen koronapandemiaa näytteilleasettajia oli noin 2500.

Suomalaisittain huomio kiinnittyi sisällöllisten teemojen lisäksi näyttelyosastojen prameuteen. Erityisesti tämä oli havaittavissa kylpyhuonetuoteosastoilla. Vaikka näissä tuotteissa esteettinen vaikutelma on olennainen, ympäristönäkökohdat olivat niissäkin esillä vahvasti.

Markkinointijohtaja Jenna Tikkanen on ollut alusta asti mukana kehittämässä Woodion tuotteistoa.

Uuden ajan kylpyhuonekalusteita

Perinteisten keraamisten tuotteiden valmistuksessa kuluu paljon energiaa materiaalin polttoprosessissa. Siksi moni yritys hakee energiapihejä vaihtoehtoja. Esimerkiksi puolalaisyritys Ravon on tuonut markkinoille patentoimansa menetelmän, jolla valmistetaan kylpyamme lasikuidun ja nestemäisen marmorin seoksesta.

Kylpyhuonehallissa oli esillä myös suomalainen materiaaliteknologia ja designbrändi Woodio, joka valmistaa innovatiivisesta massiivipuukomposiitista kylpyhuonekalusteita. Yhtiö on markkinointijohtaja Jenna Tikkasen mukaan kansainvälisten markkinoiden kynnyksellä. Kansainvälistymisessä varmaankin auttaa se, että ISH-messuorganisaatio myönsi yhtiön tuotteille Design Plus -tunnustuspalkinnon.

Jacek Bialas on Ravonin myyntiorganisaation palveluksessa. Puolalainen Ravon on kehittänyt uudenlaisen seoksen, joka koostuu lasikuidusta ja nestemäisestä marmorista.

Kestävää kehitystä käytännössä

Jos kestävä kehitys ja kiertotalous olivat vielä jokin aika sitten pääasiassa ylevien periaatteiden tasolla, viimeistään nyt periaatteet ovat muuttuneet tuotteiksi ja menetelmiksi. Putkieristeitä valmistavan kreikkalaisyhtiö Isopipen tuotannossa tämä ilmenee uudessa tavassa päällystää eristeet.

”Eristeen päällystäminen ohuella alumiini- tai polyolefiinikalvolla on mielekästä, koska näin eristemateriaali tulee suojatuksi UV-säteilyltä. Tämä lisää putkieristeen käyttöikää”, kertoo Isopipen kehityspäällikkö Lazaros Tzanos.

Kiinalainen, Shanghain seudulla tuotantoaan pyörittävä pumppuvalmistaja Leo on suuryritys, jolla on vientiä yli 150 maahan. Yhtiö valmistaa äskettäin kehittämäänsä aurinkoenergiapumppua, jonka avulla saadaan vettä esimerkiksi laajoille viljelyaloille tai muihin kohteisiin, joiden lähellä ei ole kiinteää sähköverkkoa.

Kiinalaisyritys Leo on tuonut markkinoille uudentyyppisen aurinkoenergiapumpun.

Harmaa vesi kiertoon

Hollantilaisyhtiö Hydraloop on puolestaan kehittänyt harmaiden vesien kierrättämiseen uutta tekniikkaa. Yhtiö on tuonut markkinoille ratkaisun, jonka avulla lähes puolet asuinrakennuksista kertyvistä kylpy- ja pesuvesistä sekä ilmanvaihtokoneiden ja lämpöpumppujen kondenssivesistä voidaan käyttää uudelleen. Kierrätettävä vesi soveltuu esimerkiksi wc-pönttöjen huuhteluvedeksi, mutta myös uima-altaisiin tai puutarhojen kasteluun.

”Itse tuote on yksinkertainen: kaksi vesisäiliötä ja ruostumattomasta teräksestä valmistettu kuori. Hieman suurempi haaste on tarvittavan putkiston rakentaminen olemassa oleviin kiinteistöihin, kertoo Hydraloopin myyntipäällikkö Kevin van Dam.

Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Roman Walter kertoo, että Trimble on kehittänyt tietomallinnusta myös infrarakentamisen tarpeisiin.

Taloteknisiä tietomalleja

Ohjelmistojen kehittäminen palvelee välillisesti samoja ilmastotavoitteita kuin kiertotalous ja uudet materiaalit, mikä näkyi ISH-messujen softaosaston tarjonnassa. Tietomallinnus on mullistanut perinteisen suunnittelun ja kehitystyö jatkuu. Kiinnostavaa oli havaita, että mallinnus on edistynyt myös talotekniikan saralla.

Tällaisten ylläpitomallien kehittäminen on Suomessa sen sijaan vielä kehitysvaiheessa, joskin lähellä käyttöönottoa. Syy hitauteen on siinä, että mallien pitäisi huoltoa ja kunnossapitoa palvellakseen sisältää valtavat määrät yksityiskohtaista laitetietoa. Sen lisääminen malleihin jälkikäteen on työlästä varsinkin silloin, jos suunnitteluvaiheessa ei ole määritelty spesifikaatioita yksikäsitteisesti.

Johtaviin globaaleihin mallinnusohjelmistojen kehittäjiin kuuluva Trimble esitteli ISH-messuilla talotekniikkatietomallinsa.

”Saksassa ja Itävallassa talotekniikkatietomallit ovat jo varsin laajassa käytössä. Niiden avulla, kuten tietomallinnuksen avulla yleensäkin, voi parantaa tuottavuutta ja pienentää hävikkiä rakennuksen koko elinkaaren ajalta”, sanoo Trimblen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Roman Walter.

Teksti ja kuvat Vesa Tompuri