Eila ja Esko – työpari ja aviopari

Eila Hämäläinen ja Esko Lindblad tunnetaan rakennusterveyden väsymättöminä edistäjinä. Kun yhdeltä pyytää näkemyksen, saa kaupan päälle toisenkin.

Ei ole pitkäikäinen talo tuokaan, kun on niin matalalla montussa. Muistatko, kun käytiin tuota viereistä taloa tutkimassa? Tällaisia kommentteja voisi kuulla, jos seuraisi espoolaista pariskuntaa, Eila Hämäläistä ja Esko Lindbladia, kävelylle. He jäivät vuodenvaihteessa eläkkeelle, mutta mukana kulkee vuosi­kymmenten kokemus, jonka he ovat keränneet tutkiessaan muun muassa satoja pientaloja, kerros­taloja sekä toimisto- ja koulurakennuksia.

Molemmat valmistuivat tahoillaan rakennus­mes­tareiksi 1980-luvun alkuvuosina. Hämäläisen haaveena oli päästä rakennustyömaalle, ja niin hän pääsikin.

”Se oli hienoa aikaa. Sain arvokasta oppia vanhoilta timpureilta, rappareilta ja muilta ammattilaisilta”, Hämäläinen kertoo.

Viiden työmaavuoden jälkeen Hämäläinen siirtyi myynti- ja valvontatehtäviin.

”Samoihin aikoihin kävin kiivaita keskusteluja lääkä­riveljeni kanssa siitä, miksi ihmiset sairastuvat taloissa. Vuonna 1995 lähdin ensimmäisen kerran kuuntelemaan luentoa hometaloista Kuopion yliopistoon. Tajusin, että tämä on minun juttuni, kutsumusammattini.”

---

---

Asiakkaiden tuska meni ihon alle

Lindblad puolestaan hankki tuoreena rakennus­mestarina kokemusta teollisuuden kunnossa­pidosta ja myöhemmin peruskorjaustyömailta vastaavana mestarina. Muutaman vuoden jälkeen hän siirtyi raken­nustarkastajaksi.

Lopulta Lindblad oli polttaa itsensä loppuun omassa yrityksessään. Siinä vaiheessa hän kohtasi Hämäläisen RKL:n opintomatkalla.

”Eila totesi, että jos jatkat noin, tiput ammatillisesta kyydistä – mieti, mitä haluat tehdä”, Lindblad muistelee.

Ratkaisu löytyi yhteistyöstä kiinteistöjen tarkastuksissa ja myöhemmin sisäilma-asioissa. Yhdessä Lindblad ja Hämäläinen siirtyivät yhä isompien kohteiden pariin.

”Se oli helpotus, koska pientaloissa ihmisten terveydelliset ja taloudelliset ongelmat menivät ihon ­alle. Otin asiat aivan liian henkilökohtaisesti”, ­Hämäläinen sanoo.

---

Alaa on kehitettävä yhdessä

---

Ala kehittyi, ja työparin tiedonjano kasvoi. Molemmat olivat jo pätevöityneet muun muassa asunto­kaupan kuntotarkastajiksi. He suorittivat peräkkäin rakennusterveysasiantuntijan opinnot Kuopion yliopistossa.
”Oman peruskoulutuksen ei tarvitse olla korkein mahdollinen, vaan yhtä tärkeää on pätevöityä tekemiinsä tehtäviin työuran aikana”, Hämäläinen sanoo.

Kokemuksen kartuttua Hämäläinen ja Lindblad ­alkoivat kouluttaa ja opastaa muita. He arvioivat pätevyyksiä RKL:n edustajina kolmessa FISE:n lautakunnassa, toimivat RKL-Raadin hyväksyminä rakennus­asiantuntijoina sekä osallistuivat lukuisiin oikeuskäsittelyihin eri oikeusasteissa. Ympäristö­ministeriön Kosteus- ja hometalkoot -ohjelmassa molem­mat ­olivat mukana vuosia.

”Silloin, jos koko ala vaatii kehittämistä, ei voida odottaa, että yksittäinen ministeriö hoitaa asian, vaan myös ulkopuolisilta asiantuntijoilta vaaditaan osallistumista”, Lindblad sanoo.

Hän painottaa, että rakennusten terveellisyyden vaalimiseen tarvitaan sisä­ilman ja kosteuden hallinnan asiantuntijoita rakentamisen eri alueilta.

”On myös tärkeää, että eri-ikäiset ihmiset tekevät­ yhteistyötä, jotta hiljainen tieto siirtyy”, Hämäläinen toteaa.

Hänen ja Lindbladin työyhteisö kasvoi vuonna­ 2009, kun heidän liiketoimintansa yhdistyi Suomen Sisäilmakeskukseen, ja seuraavan kerran vuonna 2017, kun Ramboll Finland osti Sisäilmakeskuksen.
”Verkottumisen kannalta meille on ollut erityisen hyödyllistä myös se, että liityimme molemmat rakennus­mestariyhdistykseen jo opiskelijoina”, Hämä­läinen toteaa.

Talon alla ja työpöydän ääressä

Hämäläinen kertoo saaneensa takavuosina hyvien neuvojen ohella myös tiukkaa arvostelua vanhemmilta rakennusmestarikollegoiltaan. Aiheena olivat rakenneratkaisut, joita konkarit olivat käyttäneet 1960- ja 1970-luvuilla, mutta jotka osoittautuivat ajan myötä virheellisiksi.

”Vuosia myöhemmin moni heistä kyllä pyysi minua tutkimaan omien talojensa ongelmia.”

Hämäläinen pitää tärkeänä, että rakennuksia tarkastavat asiantuntijat ymmärtävät kulloisenkin raken­nus- ja tarkastusajan säädökset ja viittaavat niihin raporteissaan ja lausunnoissaan. Raportin suurimpana tavoitteena hän pitää sitä, että Matti Meikäläinenkin ymmärtää, mitä kohteesta on löytynyt.
”Joskus on oltava valmis konttaamaan vaikka 37 sentin raosta talon alle tilanteen selvittämiseksi.”

Vuosisadan rakkaustarina

Perustettuaan yhteisen yrityksen vuonna 2004 työ­pari perusti pian myös yhteisen kodin. Siinä vaiheessa Lindbladin kolme lasta olivat jo aikuisia, ja Hämäläisen kahdesta lapsesta nuorinkin oli aikuisuuden kynnyksellä. Nyt Lindbladilla on jo viisi lastenlastakin.

”Viime vuonna menimme lopulta myös naimisiin, koska kohdalle sattui niin hyvä päivä, että Eskokin sen muistaa, 22.2.22”, Hämäläinen nauraa.

Hän puhuu vuosisadan rakkaustarinasta. Voisi kuvitella, että yhteinen työ koettelisi parisuhdetta, mutta Hämäläinen ja Lindblad saavat asian kuulostamaan päinvastaiselta: rakkaus on tukenut työtä.

”Aina ei pysty jättämään stressaavaa työasiaa työpaikalle, ja silloin on tärkeää, että siitä voi puhua kotona. Yhdessä asioihin löytyy myös uusia näkökulmia, ja lopputulos paranee”, Lindblad kuvailee.

”Kun meiltä pyytää yhden asiantuntijalausunnon, saa kaupan päälle toisenkin”, Hämäläinen naurahtaa.
Nuoripari aikoo jatkaa yhteistyötä eläkkeelläkin, erityisesti keittiössä ja puutarhassa. Muuta virkistystä he aikovat hakea matkustelusta, yhdistystoiminnasta ja kuntosalilta. Myös esimerkiksi piirtämisen ja tekoälyn opiskelu kiinnostaa heitä.

Teksti Marianna Salin Kuvat Tomi Nuotsalo