Ympäristöministeriön tavoite on nostaa puunrakentamisen osuus uusista kerrostaloasunnoista viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2019 mennessä. Samalla kiritetään julkista puurakentamista.

Puurakentaminen on painottunut perinteisesti omakotitaloihin, ensin hartiapankkina pitkästä tavarasta ja sittemmin yhä useammin talopaketeista. Puun osuus on ollut vuosikymmenet noin 80 prosenttia omakotitalotuotannosta.

Aloitettujen rakennusten runkomateriaaleissa puun osuus on ollut pitkään 40 prosentin molemmin puolin, josta on viime vuosina pudottu lähelle 30 prosenttia. Betoni on samanaikaisesti kasvattanut osuuttaan 40 prosentista lähes 50 prosenttiin.

”Pari vuotta sitten alkanut kerrostalorakentamisen buumi ja samanaikainen omakotirakentamisen lasku on nostanut betonin osuutta runkorakenteena. Rakentajilla ei ole ollut noususuhdanteessa osaamista, valmiuksia ja kapasiteettia hyödyntää puuta vaikka kysyntää olisikin ollut”, ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmapäällikkö Petri Heino sanoo.

Puurakentaminen hillitsee ilmastomuutosta

Samalla kun puu ottaa ensiaskeleita kerrostalomateriaalina, sen käyttö kasvaa hiljalleen julkisissa rakennushankkeissa. Asiaa vauhdittaa monien teknisten, tuotannollisten ja ympäristösyiden ohella maan hallituksen tavoitteet edistää puurakentamista.

”Tärkeintä on purkaa rakennusmääräyksissä olevia perusteettomia esteitä. Säädöksistä erityisesti palomääräykset kohottavat kohtuuttomasti puurakentamisen kustannuksia. Täytyy ymmärtää, että moderni puukerrostalo on aivan eri asia kuin Tampereen Nekalaan viime vuosisadan alussa rakennettu talo”, Heino vertaa.

Suomea ajaa puurakentamiseen yksi syy yli muiden.

”Meidän on päästävä rakentamisessa vähäpäästöisempään suuntaan. Pääministerikin on sanonut, että puurakentamisen edistäminen on parasta lyhyen ja pitkän tähtäimen ilmastopolitiikkaa”, Heino huomauttaa.

Uutta ajattelua kaivataan

Heino korostaa julkisten rakentajien, kuten kuntien, roolia näyttää esimerkkiä.

”Monilla kunnilla on tarvetta suunnata hankintojaan vähähiilisempään suuntaan. Puurakentaminen, jos mikä, edistää tavoitteiden saavuttamista.”

Julkisella puolella on paljon mahdollisuuksia puun käytölle monella tavalla erilaisissa kohteissa.

”Rakenteita voidaan yhdistää fiksusti. Hyvä esimerkki on sairaala, johon joillekin osastoille tarvitaan vankat teräsbetonirunkorakenteet, mutta hoito-osastojen tilaelementtejä ja vastaanottohuoneita voisi hyvin tehdä puusta. Nyt kaivataan uudenlaisia ideoita käyttää puuta materiaalina”, Heino sanoo

Erilaiset tyyppipäiväkodit ja koulukonseptit ovat yksi mahdollisuus julkisen puurakentamisen kasvattamiseksi. Heino peräänkuuluttaa tässä kuntien yhteistyötä puurakennuksia suunnittelevien tahojen kanssa.

”Suunnittelijoiden ja kunnallisten päättäjien pitää oppia näkemään puun selvät hyödyt ja uudet mahdollisuudet rakennusmateriaalina.”

Ympäristöministeriö on mukana helmikuussa alkavissa tilaisuuksissa, joissa kuntien hankinnoista vastaavia perehdytetään puurakentamisen etuihin, jotta he voivat huomioida puun mahdollisuudet tulevissa rakennushankkeissa. Kiertueen järjestää Puutuoteteollisuus ry. Ministeriö julkistaa kesällä aikana myös vihreitä julkisia rakennushankintoja koskevat hankintaohjeet.

Heinon mukaan Suomessa tarvitaan enemmän isojen puurakennuskohteiden tutkimusta ja tuotekehitystä sekä koulutusta muun muassa ammattikorkeakouluihin.

Julkisen puurakentamisen ohella Heino asettaa paljon toivoa puuelementeistä tehtävien kerrostalojen osuuden kasvuun. Puukerrostaloasuntojen osuus oli viime vuonna valmistuneista asunnoista reilut viisi.

Heinon tavoite on, että puukerrostalojen osuus nousee 20 prosenttiin uudistuotannosta, jolloin puu olisi todellinen vaihtoehto kerrostalorakentamisessa. Tavoitteen toteutumisen aikatauluun vaikuttaa muun muassa rakennusten ympäristösuorituskykyyn liittyvät määräykset, jotka ovat valmistelussa ympäristöministeriössä.

”Rakennuttajien kiinnostus puurakentamista kohtaan on kasvanut. Nyt tarvitaan rakentajilta kapasiteettia tyydyttämään tämä kysyntä”, Heino kannustaa.

Merkittäviä julkisia puurakennuskohteita

  • Pudasjärven hirsikoulu
  • Vihantasalmen silta Mäntyharjulla
  • Espoon päiväkodit mm. Painiityssä ja Hösmärinpuistossa
  • Hekan rakennuttamat vuokrakerrostalot Helsingin Pukinmäkeen
  • Tampereen Isokuuseen 4000 asukkaan Puukaupunki (rakenteilla)

Teksti Jukka Nortio, kuva Kari Hautala