Kasvukeskuksissa osoitetaan yhä enemmän myös maaperältään saastuneita alueita rakentamisen tarpeisiin tai kaavoitetaan asuntoja ja toimitiloja entisille teollisuus- ja varastotonteille. Pilaantuneiden maamassojen poistaminen on kallista ja aikaa vievää. Vaihtoehtoisesti maamassat jätetään paikalleen.

Suomessa runsaat 90 prosenttia maaperän kunnostuksista tehdään yhä maamassan vaihtona. Esimerkiksi vanhan teollisuus- tai varastoalueen kaavoittaminen asunto­alueeksi tai vanhan huolto­asematontin uudelleenkäyttö nostavat usein esiin pulman: mitä­ tehdään saastuneille maamassoille. ­Pilaantuneen maamassan poistamiselle on myös vaihtoehtoja.

Kuopion lounaisosassa Neulamäen asevarikko­alueella on uuden tien alle arvioitu jääneen monenlaisia PAH- ja VOC-yhdisteitä. Vanhaa maamassaa ­ei poistettu tässä tiehankkeessa.

PAH-yhdisteet voivat lisätä syöpäriskiä ja vau­rioittaa perimää, mutta useinkaan nämä yhdisteet­­ eivät­ liukene veteen. VOC-yhdisteet ovat haihtuvia ­orgaanisia yhdisteitä, kuten esimerkiksi aldehydejä.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristönsuojelu- ja ilmastoyksikön päällikkö Jorma Lappalainen kommentoi, että ympäristönsuojelulain 14. luku velvoittaa puhdistamaan pilaantuneen maaperän ”siihen tilaan, ettei pilaantuneisuudesta aiheudu haittaa eikä varsinkaan vaaraa terveydelle tai ympäristölle.”

Lappalaisen mielestä toimintatapa työmaalla on ollut kurantti:

”Ne, jotka ovat vastustavat toksisen aineksen jättämistä maahan, pelaavat jokseenkin vanhentuneilla­ tiedoilla.”

Uuden ajattelumallin mukaan pilaantunutta maata voidaan käyttää uudelleen myös paikan päällä. Lappa­lainen nostaa yhdeksi käyttökohteeksi erilaiset vallitukset.

Ohjeistukset voivat muuttua

Ympäristöviranomaisen ohjeistukset saattavat muuttua prosessin aikana haitta-aineiden osalta. Näin kävi­ esimerkiksi Tampereen Härmälänrannassa. Siellä maaperästä löytyi haitta-aineita, joiden haitattomia pitoisuustasoja ei aiemmassa arvioinnissa ollut määri­tetty.

PAH-yhdisteiden vaikutuksiin vesieliöissä perehtynyt yliopistonlehtori Eeva-Riikka Vehniäinen Turun yliopistosta on kunnostautunut tutkimuksissa, joilla­ kehitetään PAH- ja VOC-yhdisteiden aiheuttamien ympäristöriskien arviointia entistä luotettavammaksi.

Vehniäisen mukaan joskus on myös perusteltua jättää haitalliset aineet maahan.

”Niiden penkominen ylös saattaa aiheuttaa enemmän vahinkoa vesistölle tai pohjavesialueelle kuin maahan paikoilleen jättäminen”, hän sanoo.

Savilahden kaava-alueella­ Kuopiossa­ todennäköisesti­ myrkyllisiä ­yhdisteitä sisäl­tävät maamassat j­ätettiin syvälle uuden tien alle.

Pilaantunutta maata syvällä

Neulamäen asevarikon pohjoisosan asemakaava ja asemakaavan muutos vuodelta 2020 tietävät kertoa, että alueen maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu useina eri ajankohtina ja maaperää on kunnostettu:
”Sädekujan ympäristössä uuden kadun alle on jäänyt kaksi osittain kunnostamatonta PAH-yhdisteitä sisältävää aluetta”, todetaan Vanhan Varikon pohjoisosan asemakaava ja asemakaavan muutos -asiakirjassa vuodelta 2020.

Neulamäen ranta-alueella vuonna 2004 tehtyjen kunnostustöiden jälkeen alueelle jäi öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pilaamaa maata noin viiden metrin syvyyteen.

Yli 40 vuotta sitten aluetta alettiin tyhjentää ­räjähde-­ ja ampumatarvikevarastoista. Esiin nousi­ huoli ­varikkoalueen sijainnista liian lähellä asutusta ja teollisuutta. Vuonna 2008 valtio päätti asevarikon­ lakkauttamisesta ja rakennusten luovuttamisesta ­siviilikäyttöön.

Alueen lahdelmista nostettiin yli puoli miljoonaa räjähdeyksikköä.

Kuopion rannat houkuttelevat

Pilaantuneen maamassan poistoon perustuvassa toimintamallissa maanomistaja ja rakennuttajat sopivat tapauskohtaisesti keskenään kaivu- ja muista töistä ja kustannusjaosta. Tämä saattaa vaatia ihan oman konsulttiselvityksensä, koska poisto- ja maarakennustyöt ovat kalliita ja aikatauluasiatkin ovat tärkeitä.
Kuopiossa vanhojen teollisuus-, satama- ja telakka-alueiden kaavoittaminen jatkuu vilkkaana. Pääsääntö näkyy olevan, että nämä rantamaat kaavoitetaan kilometrien pituisina rimpsuina. Rantatalot houkuttavat asunnonostajia.

Toistaiseksi julkisuuteen ei ole tullut tarkempia­ tietoja siitä, toimitaanko kaupungin pohjoislaidalla­ Kelloniemessä samoin kuin lännessä Neulamäen­ ­alueella eli jätetään myrkyllisiä yhdisteitä maahan. Kuopion kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja ­Erkki Pärjälä kommentoi niukasti uusia yleiskaavoja ja suunnitelmia.

Kelloniemessä on yksityisiä maanomistajia, joiden­ tonteilta löytyvät muun muassa lakkautettu teurastamo, entinen öljysatama, autohajottamo ja lähinnä­ kaurismäkeläistä dekadenssia henkivä liki 100 vuotta­ vanha laivatelakka. Alueella näkyy näytteenoton ­jälkiä.

”Maa-aluetutkimukset ja riskiarvioiden laadinta­ ovat kestäneet vuosikausia. Yleiskaavan laadinta­prosessi on hidastunut”, Pärjälä sanoo viitaten Kelloniemeen. 

Teksti Reijo Holopainen kuvat Adobe ja Reijo Holopainen