Ylivieskan kirkkoa on rakennettu huolellisesti ja hoppuilematta, mutta silti se valmistuu etujassa ja tavoitehintansa alittaen. Se vihitään käyttöön ensi pääsiäisenä.

Ylivieskan vuonna 1786 valmistunut puukirkko tuhoutui täysin tuhopoltossa pääsiäislauantaina 2016. Kirkkoherra Eija Nivala kertoo, että surun ja järkytyksen jälkeen halu korvata menetys oli voimakas. Alun kriittisen keskustelun jälkeen kirkkovaltuusto päätti rakennuttaa uuden kirkon, ja arkkitehtuurikilvassa voiton vei helsinkiläinen arkkitehtitoimisto K2S ja sen suunnitelma Trinitas. Toteuttajaksi valikoitui Kotikirkon Rakentajat -niminen työyhteenliittymä.

Uusi kirkko on RAVE Rakennuksen toimitusjohtajan Antti Rantalan mukaan merkityksellinen sakraalikohde, jolle haluttiin varata riittävästi aikaa.

”Ei ruveta kiireellä mittään pilaamaan.”

”Allianssi ollut hyvä tässä ja korostanut yhteistyötä, ja paikallisina on pidetty tilaajan puolia”, toteaa RAVE Rakennuksen toimitusjohtaja Antti Rantala.

Vaikka aloitus venähtikin hallinnollisista syistä kesältä lokakuulle 2019, on työmaa silti etuajassa. Edes koronarajoitteet eivät hidastaneet tahtia, ja puuteollisuuden lakkokin viivästytti liimapuutoimituksia vain vähän. Suotuisan talvikelin ansiosta työmaa eteni rivakasti, ja kohde päästään luovuttamaan jo alkuvuodesta 2021. Tilaaja pääsee viimeistelemään kohteen rauhassa, sillä kirkko vihitään käyttöön ensi pääsiäisenä, viisi vuotta tuhopolton jälkeen.

”Kirkossa on kohteena oma säväyksensä, ja vaikka työmaa kuin työmaa otetaan tarkkuudella, tämä on ollut poikkeuksellinen. Jokainen kehitysvaiheen kokous aloitettiin kirkkoherran rauhoittavalla rukouksella”, Rantala hymyilee.

”Kohde on varmasti rakentajallekin erilainen, kun miettii, että tässä kirkossa minut siunataan viimeiselle matkalle”, pohtii kirkkoherra Nivala.

Kirkon korkeus, CLT-rakenne ja monet yksityiskohdat ovat tuoneet omat haasteensa rakentajille.

Pitkälti paikallisin voimin

Ylivieskan uusi kirkko on noussut allianssihankkeena. Molemmat rakennusliikkeet ovat ylivieskalaisia, ja nyt tavallisesti keskenään kilpailevat firmat menivät yhteen kotikirkkoa rakentamaan. Mukana ovat myös lähiseudun ­aliurakoitsijat, Are Oy ja HSK Sähkö Oy.­ Kirkkoherra Nivala kokee, että koko seurakunta on ollut tiiviisti mukana hankkeessa, siksi läheistä on yhteistyö ollut tilaajan ja rakentajien välillä.

”Allianssi ollut hyvä tässä ja korostanut yhteistyötä, ja paikallisina on pidetty tilaajan puolia. Tavoitehinta alitetaan aika reilusti”, Rantala kertoo.

”Mielenkiintoinen projekti. Ei ole kirkkoja ennen tehty.”

Rantalan suvusta tosin perimätiedon mukaan löytyy useammankin eteläpohjalaisen kirkon rakentajia aina 1700-luvulta lähtien – Antteja kaikki! Tämä kävi ilmi sukututkijalta, kun Rantala käynnisti työmaan.

Kirkon pisteytyksessä paikallisuus oli korkealla. Se on ohjannut myös materiaaliostoja. Esimerkiksi tiilet ovat tulleet perinteiseltä Ylivieskan Tiilen tehtaalta.

Ylivieskan yli 200-vuotias puukirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 2016.

Yksilöllinen rakennus 200 vuodeksi

Tilaaja asetti kestävyyden yhdeksi kriteeriksi. Elinkaareksi laitettiin 200 vuotta.

”Yksityiskohtia on todella hiottu; ei taida kymmenen testimuurausta riittää!” Rantala luettelee.

Kirkko on muutoinkin ”läpikotaisin yksilöllinen kohde”.

”Monenlaisia haasteita, kuten korkeus ja CLT-rakenne. Suunnitelmia on jouduttu jumppaamaan.”

Vastaavalle työnjohtajalle Timo Piipolle Rantala osoittaa ison kiitoksen, ja hän kehuu myös tuotantojohtaja Jouni Hannulan, laskenta- ja hankintapäällikkö Petteri Talvion ja rakennesuunnittelija Ismo Kovalaisen työtä.

Erikoinen yksityiskohta on sekin, että kirkon työmaata voi seurata paikallistelevision välittämässä livekamera-lähetyksessä.

”Valvovien silmien alla oltu koko työmaa. Sopii hyvin, sillä avoimuus – myös laskutuksessa – on yksi julkisen hankkeen kantavista teemoista”, Rantala muistuttaa.

Myös kirkkoherra Nivala kiittää rakentajia.

”Uuden kirkon tekeminen on seurakuntalaisille eheyttävä prosessi. Suorastaan liikuttavaa on se ylpeys, jolla rakentaja rakentaa!”

Katso kuvaa työmaalta

Teksti Maria-Elena Ehrnrooth, kuvat Ylivieskan seurakunta ja Rave rakennus