Olavi Laitala, Vaasa

Ilmastonmuutoksen syynä pidetään energian tuotantoa, ihmiskunnan elintapoja ja maapallon lisääntyvää väestömäärää. Energia on ilmastonmuutoksen avainsana. Venäjän aloittama sota Ukrainassa on syy tämänhetkiseen energiakriisiin.

Vuoden 1973 öljykriisin seurauksena valtiovalta turvautui säännöstelyyn poikkeuksellisissa oloissa annetun lain nojalla. Tavoitteena oli energian kulutuksen rajoittaminen. Öljykriisin syynä oli sota Lähi-Idässä. Esimerkiksi raskaan polttoöljyn hinta nousi 2,8-kertaiseksi. Epävakaat öljyntuottajamaat voivat aiheuttaa öljykriisin koska tahansa.

Öljy energian tuotannossa pyrittiin lopettamaan. Rakennettiin kotimaista polttoainetta käyttäviä energialaitoksia, joissa polttoaineena oli puuhake ja turve. Öljystä siirryttiin kivihiilen käyttöön.

Lähdettiin sutta eli öljyä pakoon. Kävi niin, että tulikin karhu eli ilmastonmuutos vastaan.

Energiakriisi voi kehittyä vähitellen, tai tulla yhdessä yössä, kuten kävi Suomessa vuonna 1973. Tällä hetkellä ilmanmuutoskeskustelu on muuttunut poliittiseksi väittelyksi, jossa esitetään rohkeasti asiantuntemattomia mielipiteitä suuntaan, jos jonnekin.

Harvoin, tai tuskin koskaan esitetään nykyisestä energiatilanteesta, energian tuotannosta, energian tuonnista, ja kulutuksesta asiantuntijatietoa. Mitä mieltä poliittisesti riippumattomat asiantuntijat ovat energian tuotannosta lähivuosina. Mitä tehdään, kun pitkä kova pakkaskausi yllättää, tuulivoimalat eivät pyöri, aurinkopaneelien päällä on puoli metriä lunta, sähköä ei saada naapurimaista ja hakkerit kaatavat sähkön tuotanto- ja jakelujärjestelmät?

Fingridin arvio sähkön energiavajeesta ensi talvena on 2200 MW, edellyttäen että Olkiluoto 3 on käytössä.

Vaje ilman Olkiluoto 3:n sähkön tuotantoa on 3800 MW. Millä vaje korvataan? Norja on ilmoittanut lopettavansa sähkön myynnin. Ruotsissa on ongelmia sähköenergian riittävyydessä.

Poikkeusoloihin on varauduttu, mutta vastaako varautumistilanne tämän hetkistä yhteiskuntarakennetta,

häiriöille herkkää mobiilimaailmaa, ja tavallisten kansalaisten avuttomuutta toimia poikkeavassa elämäntilanteessa? Hätäkeskukseen saatetaan soittaa kun sähköpolkupyörä ei lähdekään käyntiin.

Kansalaiset varautuvat talveen hankkimalla klapeja ja aggregaatteja.

Energian kulutusta voidaan helposti ja ilman kustannuksia alentaa useita prosentteja elämäntapoja muuttamalla ja tekniikkaa sekä automaatiota kehittämällä. Kulutuksen vähentämiselle tulisi olla käytettävissä porkkanoita, ja kulutuksen lisäämiselle risuja.  Päättäjiemme pitäisi olla rohkeita tekemään päätöksiä, joilla on energian kulutusta vähentävä vaikutus. Suositukset, neuvot ja ohjeet eivät riitä. Valtiovallan pitäisi antaa määräyksiä energian säästämiseksi.

Kulutushuippujen leikkaaminen rajoittamalla ”ei-välttämätöntä” energian käyttöä, voitaisiin paremmin välttyä sähkön jakelun katkaisemiselta. Sähkön kulutusta kotitalouksissa, elinympäristön infrassa, ja työpaikoilla voitaisiin vähentää useita prosentteja käyttötottumuksia muuttamalla.

Suomi on tuhansien järvien, jokien ja vesiväylien maa. Meillä on toimivia vesivoimalaitoksia. Norja ja Ruotsi tuottavat päästötöntä sähköenergiaa vesivoimalla. Suomi ratkaisi 1950–60-luvuilla energiavajeen vesivoimalla, joka oli nostamassa maamme hyvinvointivaltioksi. Tuleeko vielä aika, että joku uskaltaa aloittaa keskustelun vesivoiman käytöstä. Vai alkaako keskustelu sitten kun energia ei riitä, eikä ole muita vaihtoehtoja?

Tuulta ja auringon energiaa on käytetty tuhansia vuosia eri tarkoituksiin. Historia toistaa itseään, kun nämä energiamuodot on otettu käyttöön.

Historia on opettanut, että ihmiskunta joutuu vähitellen tai äkillisesti kriisitilanteisiin. Autossakin pitää käyttää turvavyötä, vaikka uskommekin, että minä en joudu onnettomuuteen.

Olavi Laitala, Vaasa