Yläpohjan lämmöneristeet voivat painuessaan aiheuttaa kosteusongelmia. Painumaongelmiin on tarjolla useampia ratkaisuja ennaltaehkäisystä korjaustoimenpiteisiin.

Vuosien väittely rakennusten yläpohjan lämmöneristyksen suunnittelusta ja toteutuksesta on johtanut siihen, että asiasta on annettu rakenneohjeita myös ympäristöministeriön kosteusasetukseen liittyvässä ohjeistuksessa. Tarjolla on nyt useita malleja tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Kattoristikon yläpohjarakenteiden eristäminen pitää tehdä niin, että esimerkiksi puhallettavien lämmöneristeiden painumien seurauksena yläpohjaan ei synny kosteusongelmia.

”Yläpohjan lämmöneristeet eivät saa painuessaan aiheuttaa haittaa yläpohjarakenteiden kosteustekniselle toiminnalle”, määrittelee ympäristöministeriön rakennusohje.

Kiilapaloja ristikoiden vinosauvojen alle

Huoltovapaan valmistalon yläpohjaristikkoeristykseen yhden ratkaisuvaihtoehdon on kehittänyt ja patentoinut yrittäjä Lasse Laulainen. Hän tähdentää, että eristeet alkavat painua jo pian rakentamisen jälkeen. Laulainen toivoo, että näistä riskeistä varoitettaisiin ja korjauskeinoista kerrottaisiin entistä selvemmin rakentamisen ohjeistuksissa.

Laulaisen yläpohjaratkaisussa asennetaan painumattomat lämmöneristekiilapalat kattoristikoiden vinosauvojen alle. Tällä tavoin estetään painumaonkalon muodostusta lämmöneristeen painuessa. Painumaonkalot heikentävät erityisesti yläpohjarakenteen kosteusteknistä toimintaa. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen ratkaisu rakenteen kosteusongelmaan.

Vanerilevy kattoristikoiden alapuolelle

Rakennusfysiikan professori Juha Vinha Tampereen yliopistosta sanoo, että hyvä ja toimiva ratkaisu on laittaa kattoristikoiden alapuolelle alapintaan rakennuslevy, esimerkiksi vaneri. Siihen saadaan kätevästi ja tiiviisti asennettua ilma- ja höyrynsukukalvo.

Vinosauvojen alle jäävät kiilamaiset painumaonkalot, joista vuotaa lämpöä yläpohjaan, voidaan myös täyttää kokonaan EPS-eristeellä. Tämä on kolmas ratkaisumalli.

Yläpohjaongelmat voidaan myös ennaltaehkäistä esimerkiksi eristämällä ongelmakohdat ristikoissa jo tehtaalla tai rakennuspaikalla painumattomalla eristeellä ennen kuin puhallusvilla asennetaan.

Painumaonkalot lisäävät riskiä

Juha Vinha on paneutunut perusteellisesti yläpohjan painumaonkalo- ja kosteusongelmiin.

Hän käy läpi RIL:n julkaisussa (RIL 250-2020, Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen) erilaisia yksinkertaisia tapoja ratkaista kylmäkäytäväongelma.

”On selvää, että painumaonkalot lisäävät rakenteen homehtumis- ja kondenssiriskiä, jos ilman- ja höyrynsulun läpi pääsee yläpohjaan virtaamaan sisältä kosteaa ilmaa”, Vinha sanoo.

Puhalluseristeet painuvat ajan mittaan. Kattoristikoiden vinosauvojen alle muodostuu painumaonkaloita. Riski on suurimmillaan, kun puhalluseriste puhalletaan suoraan pelkän muovisen höyrysulun päälle ja eristeen painon vuoksi höyrysulku notkahtaa ajan kuluessa.

”Lämmöneristekerroksessa ilmavirtaukset pyrkivät keskittymään onkaloiden kohdalle, jolloin kosteusrasitus kasvaa vinosauvojen yläosissa. Tämä aiheuttaa mikrobikasvua ja kerryttää sinne jäätä talviaikaan.”

Levyn lisäksi tiheämpi eriste auttaa

Vinha esittelee ratkaisua, jolla torpataan yläpohjarakenteen läpi tapahtuvat ilmavuodot.

Vinha on laatinut asiasta myös lausunnon.

”Lausunto perustui rakenteen koko lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan”, hän tarkentaa.

Vinha kirjoitti RIL:n julkaisuun tiivistelmän ongelmanratkaisusta: ”Rakenteen läpi tapahtuvien ilmavuotojen ehkäisemiseksi kattoristikoiden alapuolelle tulisi asentaa aina rakennuslevy, jonka alapintaan ilman- ja höyrynsulku saadaan teipattua tiiviisti. Levy estää samalla ilman- ja höyrynsulun repeämisen kiinnikkeiden kohdalta lämmöneristeen painosta. Painumaonkaloiden syntymistä voidaan puolestaan vähentää tai estää mm. käyttämällä lämmöneristeinä vähän painuvia eristeitä tai käyttämällä vinosauvojen alla painumattomasta eristeestä tehtyjä eristepaloja.”

”Samalla ratkaisulla estetään ilman- ja höyrynsulun repeäminen kiinnikkeiden kohdalta lämmöneristeen painosta”, Vinha korostaa.

”Painumista voidaan ylipäätään vähentää käyttämällä tiheämpää puhalluseristettä. Toisaalta onkalot voidaan täyttää myös jälkikäteen lämmöneristeen lisäpuhalluksella.”

Lämmönsäästö varsin vähäistä

Vinha huomauttaa, että Tampereen yliopistossa rakennusfysiikan tutkimusryhmän tekemissä mittauksissa painumaonkaloiden tukkimisesta syntyvä lämmönsäästö ei näyttele kovin merkittävää roolia.

”Lämmönsäästön osalta hyöty jää melko vähäiseksi”, Vinha täydentää RIL-julkaisun tekstiä.

TTY:n rakennusfysiikan johtaman Combi-tutkimuksen laboratoriokokeissa mitattiin puhalluseristeillä toteutettujen yläpohjien lämmönhukan suuruutta.

Kokeissa todettiin, että varsinkin kevyellä lasivillaeristeellä yläpohjissa tapahtuu sisäisiä ilmavirtauksia lämpötilaerojen vuoksi. Ilmavirtausten vähentäminen taas edellyttää puhalluseristeiden ilmanläpäisevyyden pienentämistä.

”Ilmanläpäisevyyttä voidaan pienentää esimerkiksi materiaalin tiheyttä kasvattamalla”, Vinha vinkkaa.

Painumakokeessa lämpövirta koko yläpohjarakenteen läpi kasvoi painumaonkalotapauksen seurauksena vain 0,9 – 3,4 prosenttia, mikä Vinhan mukaan ei ole suuri heikennys. Tämä painumaonkaloiden vaikutus lämmöneristykseen tehtiin erillisessä kokeessa, joka ei ollut julkinen toisin kuin Combi-tutkimuksen aineisto.

Lasse Laulaisen mukaan vuoden kuluttua rakentamisesta eriste painuu jo rajusti, ja ristikon vinosauvojen alapuolella kylmäsillat aiheuttavat 25 prosentin energiahukan kattotuolien kohdalle. Kannattavuusmallit Läsä-eristeestä perustuvat häneen omiin lukuihinsa.

LÄSÄ-lämmönsäästäjät Oy:n Comsol Oy:ltä tilaama lämpöhäviön simulointitutkimus viittaa professori Vinhan mukaan Combi-tulosten kanssa samaan suuntaan. Vinha kuitenkin huomauttaa, että ohuiden ristikoiden kohdilla onkaloista johtuva lämpöhäviö näyttää tosin suuremmalta, mutta taas tarkasteltaessa häviövaikutusta koko yläpohjan lämpöhäviöön ”kokonaisvaikutus pienenee merkittävästi”.

Teksti Reijo Holopainen kuvat Reijo Holopainen ja Tampereen yliopisto

---

Rakennustieto tarkentaa RT-kortin kaksoismallia

Läsä-eriste on vuonna 2015 saanut Rakennustieto Oy:n RT®-tuotekortin, mutta kyseessä ei ole toimikuntatyöskentelyarvioitu RT-kortti.

LÄSÄ-lämmönsäästäjät on irtisanonut markkinointiviestinnällisen sopimuksensa Rakennustiedon kanssa. Tämä RT®-sapluunalla tehty tuotetietokortti näkyy yhä LÄSÄ-lämmönsäästäjät/Pahkataide Oy:n verkkosivustolla.

Rakennustieto tekee selvän eron virallisen RT-kortiston tuotteiden ja RT®-tuotekorttien välillä. Jälkimmäinen on lähinnä maksullista markkinointiviestintää Rakennustiedon RT tietoväylä -palvelussa. Tässä konseptissa tuotevalmistaja itse vastaa tuotteen grafiikasta ja sitä selventävästä tekstisisällöstä.

Rakennustaito-lehti kysyi alkukesällä Rakennustiedolta Läsä-eristeen tuotekortista. Rakennustieto on hiljattain tehnyt verkkosivujensa esittelytekstiin RT®-korttia koskevan määrittelytäydennyksen: ”Tuotekortit on laadittu tuotetoimittajilta saadun aineiston pohjalta.”

Varsinainen RT-kortisto sisältää rakennusalaa ohjaavat lait ja määräykset, yleiset laatuvaatimukset (RYL), ohjeet ja tuotetietoa. Tietosisältö on tarkoitettu erityisesti rakennuttamiseen ja suunnitteluun ja palvelee myös urakointia. Tieto on puolueetonta, luotettavaa ja ajantasaista ja koottu rakentamisen ammattilaisten tarpeisiin.