Urakkaviivästyksiä on mahdollista estää muun muassa parantamalla sopimusmallia. Huolellinen työpäiväkirjan täyttäminen kannattaa aina, samoin kertyneen osaamisen jakaminen yrityksessä seuraavia urakoita varten.

Urakan viivästyminen on yleensä paitsi­ sään myös monen muun osatekijän summa. Hallitut korjausliikkeet ovat mahdollisia.

Kuopiolaisen Jalon Rakentajat Oy:n toimitusjohtaja Ville Kettunen näkee julkisen rakentamisen vanhassa sopimusmenettelyssä haavoittuvuuksia, jotka voivat herkästi johtaa tilaajan ja pääurakan välisiin ongelmiin.

”Kokemuksemme mukaan on parempi lähtötilanne, jos tilaaja ja urakoitsija istuvat samalla puolella pöytää, jolloin kyseessä on yhteistoiminnallinen, jaettu urakka”, Kettunen sanoo.

”Tällaiset (yhteistoiminnalliset) urakat, kuten Kuopion Riistaveden yhtenäiskoulu, ovat meillä onnistuneet hyvin”, Kettunen sanoo.

Jalon Rakentajien urakoima Riistaveden yhtenäiskoulun uudisrakennus valittiin Vuoden 2022 yhteistyöhankkeeksi Itä-Suomessa.

Kettusen mukaan yhteistoiminnallisessa KVR-hanke­mallissa tilaaja ja urakoitsija tekevät jo suunnitteluvaiheessa tiivistä yhteistyötä, ja suunnittelu- ja toteutusratkaisut tehdään yhdessä.
”Näin ratkaisut ovat kustannustehokkaita ja palvelevat loppukäyttäjää mahdollisimman hyvin.”

Urallaan Kettunen on nähnyt, miten vanhaa tilaajamallia käytettäessä pöydälle saatetaan tuoda keske­nään ristiriitaisia suunnittelu- ja toteutusratkaisuja sekä ”erittäin ristiriitaisia tai puutteellisia urakka-asiakirjoja”.
”Asiakirjat ja suunnitelmat voi tulkita monella eri tavalla, jos tilaaja tai rakennuttaja ei ole valmis neuvottelemaan tai kuuntelemaan ammattilaisen ääntä. Näin soppa on valmis”, Kettunen puuskahtaa.

Viime kesänä valmistunut Kuopion taide­lukio Lumit oli NCC:n ja Kuopion Tila­palvelujen jaettu urakka. Yhteistoimintamallista oli hyötyä, kun aikataulu­ongelmat vaivasivat rakennushanketta etenkin runkovaiheessa.

”Tilaaja tulee täysillä mukaan”

Myös rakennusyhtiö NCC näkee, että tulevaisuus on yhteistoiminnallisessa KVR-hankemallissa.
Kuopion taidelukio Lumitin massiivinen uudis­rakennus oli NCC:n ja kaupungin tilapalvelujen jaettu urakka. Työmaa käynnistyi lokakuussa 2020. Vaikuttaa siltä, että juuri rakennuttamisen yhteistoimintamallin ansiosta urakka saatiin maaliin lähes määräajassa eli elokuuhun 2022 mennessä.

”Hyvästä suunnittelusta huolimatta yllätyksiltä ei täysin vältytty”, kommentoi NCC:n rakennuspääl­likkö Ilkka Kujala.

”Jos urakan tilaaja tulee täysillä mukaan rakennushankkeeseen, muuttuu tilanne toimivammaksi vastoin­käymisten iskiessä.”

”Tätä kutsutaan projektijohtamiseksi”, Kujala sanoo.

Kujalan mukaan jaettu yhteistoiminnallinen urakka on paras ja toimivin tapa ennaltaehkäistä ongelmia kriittisissä vaiheissa, kuten runkorakennusvaiheessa.

Sää pääsee usein yllättämään

Melkein kaikki muu onkin ollut mahdollista tahdittaa ja dokumentoida, mutta sää pääsee usein yllättämään varsinkin ilmastonmuutoksen voimistaessa sään ääri-il­miöitä. Kun nopeat ja rajut muutokset, kaatosateet ja pakkaset esimerkiksi seisottavat runkorakentamista raudoitusvaiheessa, vedetään ratkaisuja tilanteeseen hatusta.

Aikataulujen alkaessa pettää ruvetaan työmaalla ensimmäiseksi ahkeroimaan myös iltaisin ja viikon­loppuisin. Sitten turvaudutaan nopeisiin luoviin ratkai­suihin. Lumitin työmaalla vaihdettiin suurin osa runkovaluista elementtirakentamiseen. Vaikka runkovaiheeseen ajoittui 15 pakkaspäivää, valmistui koulurakennus melkein aikataulun mukaisesti elokuussa 2022.

Yksityisellä puolella rakentamisen viivästymisen ja varsinkin viivästyssakon estämiseksi tehdään yleensä kaikki mahdollinen. Tällaiset ikävyydet kuitenkin herkästi heikentävät kumppaniyritysten keskinäistä luottamusta.

Betoniraudoittaja hitsaa sunnuntaipäivänä kerrostalotyömaalla. Kaatosateet, lumi ja pakkaset seisottavat töitä usein raudoitusvaiheessa, joten loppusyksyllä ja talvella voi iskeä kiire.

Työpäiväkirja on tärkeä riitatilanteessa

Viivästymistä soviteltaessa avainasia on pilvi­pohjainen digitaalinen työpäiväkirja eli ennen kaikkea se, miten tarkkaan siihen on kirjattu kaikki olennainen ja mitä työpäiväkirja kertoo. Digitaalinen työpäiväkirja voidaan täyttää matkapuhelimella. Näin luodaan automatisoitu työnhallintaketju.

Myös sähköpostiliikenteen dokumentointi ja liittäminen työpäiväkirjaan on monesti osoittautunut merkitykselliseksi ja arvokkaaksi avuksi myös aliurakoitsijalle aikataulukiistoissa.

”Dokumentit ovat tarpeen, kun sakko on päällä ja katsotaan, kuka on hoitanut tonttinsa ja kuka
ei”,­­ ­koros­taa toimitusjohtaja Janne Hiltunen Rakennus­palvelu J. Hiltunen Oy:stä.

Projektissa hankittu dokumentaatio ja lisäosaaminen kannattaa työmaan valmistuttua siirtää eteenpäin omassa organisaatiossa. Tämä helpottaa seuraavien tarjousten tekemistä ja urakoiden johta­mista. Kovaonninenkin rakennusprojekti voi siis yritykselle tuottamallaan kokemuksella auttaa aikataulu- ja muiden ongelmien ennaltaehkäisemisessä ja ratkaisemisessa tulevina vuosina.

Teksti ja kuvat Reijo Holopainen