Viherkaton rakenne voi yllättää: lumppukuidusta tehty kierrätyshuopa vedenpitävyysmattona, järviruokoa salaojakerroksena ja antamassa pitkäaikaista ravinteikkuutta kasvukerrokseen, kierrätysbetonia kasvualustana sekä kasveina suomalaisiin olosuhteisiin sopivat kotoperäiset lajit.

Viherkatot ovat vähitellen yleistyneet Suomessa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki hyväksyi joulukuussa viherkattolinjauksen, jonka tavoitteena on edistää viherkattojen yleistymistä koerakentamisen, asemakaavoituksen ja tontinluovutuksen avulla.

Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus -tutkimusohjelma tuo uutta, käytäntöön sovellettavaa tietoa viherkattojen suunnittelijoille ja rakentajille. Tutkimusryhmällä on koeviherkattoja Helsingissä, Vantaalla, Lahdessa, Hollolassa ja Oulussa.

Hulevedet hallintaan

Yksi koeviherkatoista on Hollolassa, Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n tehdasalueella. Viherkatolla vähennetään tehdasalueella syntyvän huleveden määrää ja tutkitaan betonimurskapohjaisen kasvualustan vaikutusta kasvien kasvuun ja valumaveden laatuun.

Myyntipäällikkö Risto Lemola Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:stä kertoo, että sijainti Salpausselän pohjavesialueella oli yrityksen johdolle tärkeä kimmoke paneutua hulevesien hallintaan. Isot kattopinnat ja viherkaton vedenpidätyskyvyt antoivat siihen hyvät lähtökohdat.

”Lisää eväitä haettiin ja saatiin Helsingin yliopiston tutkimushankkeesta, jossa olemme olleet mukana vuodesta 2013 saakka. Lähes 300 neliön koekattomme on hankkeen suurimpia koekohteita.”

Kotimainen vaihtoehto

Rinnan hulevesien hallinnan kanssa Hollolan koekatolla lähdettiin kehittämään kotimaista vaihtoehtoa aiemmin lähinnä tuontitavaraa sisältäneille viherkatoille.

Betonitehtaassa oli luontevaa tutkia, miten tehtaan tuotannon sivuvirtana syntyvää ylijäämäbetonia pystyttäisiin käyttämään viherkaton kasvualustana. Tutkimuksen kautta löydetty sopiva kombinaatio murskattua betonia ja orgaanisia aineita koostuukin pääasiassa kierrätysbetonista.

Kierrätysbetonin lisäksi tehtaan viherkatossa on toinenkin yllättävä materiaali, järviruoko. Se on niitetty läheisestä Vesijärvestä. Järviruokokerros toimii sekä viherkaton salaojana ja ilmastointikerroksena että hitaasti maatuvana kasvien ravintolähteenä.

Vuonna 2016 käynnistyneessä jatkohankkeessa, tutkimusvaihe kakkosessa, tutkitaan myös grillihiilien tuotannon sivutuotteena syntyvän biohiilen lisäämisen vaikutusta kasvuolosuhteisiin.

Vähentää fosforikuormitusta

Hyvän vedenpidätyskyvyn lisäksi viherkatto on osoittautunut hyväksi fosforinpidättäjäksi. Lemola kertoo, että vanhemmissa viherkatoissa kasvu on ravinteiden vähenemisen takia yleensä hiipunut muutamassa vuodessa. Niitä onkin jouduttu lannoittamaan, mikä on sitten lisännyt hulevesien mukana vesistöihin joutuvaa fosforikuormitusta.

”On jouduttu ojasta allikkoon”, Lemola huomauttaa ja korostaa, että nyt kehitetty rakenne on sen sijaan yksi parhaita fosforin pidättäjiä.

Katon kantavuus ja rakennekerrokset

Ensimmäinen varmistettava asia viherkaton rakentamisessa sekä vanhaan että uudisrakennukseen on katon kantavuus. Viherkatto tarkoittaa Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n niitty/ketokattotyyppi-vaihtoehdossa noin 150–180 kiloa märkäpainoa neliölle -mitoitusta.

”Meiltä saa kaikki bitumikerrosten yläpuoliset osat”, Lemola esittelee yrityksen tuotteistamaa viherkattoa. Ensimmäisen asiakaskaton yritys asensi kesän 2015 asuntomessujen kohteeseen Vantaalle.

”Ensin lumppukuidusta tehtyä kierrätyshuopaa vedenpitävyysmatoksi, sitten järviruokoa sekä salaojakerrokseksi että tuomaan pitkäaikaista ravinteikkuutta kasvukerrokseen. Sitten varsinainen kasvualusta, josta pääosa on betonin kierrätysmateriaalia.”

”Lopuksi valitaan suomalaisiin olosuhteisiin sopiva kasvusto. Meillä on tarvittaessa kontaktit myös kasvien toimittajiin. Katoille sopivat yleensä kuivan ja paahteisen paikan ketokasvit. Varjoisille katoille valitaan puolivarjoisan tai varjoisan paikan lajeja, jotka kestävät myös kuivuutta”, Lemola kertoo.

Teksti Sirkka Saarinen, kuvat Rakennusbetoni- ja Elementti Oy ja Antero Tenhunen / Suomen Asuntomessut