Maailman suurkaupungeissa on nähtävissä nouseva trendi: viherkattojen rakentaminen lieventää urbanisaation haittavaikutuksia.

Viherkatot lisäävät ihmisten hyvinvointia tarjoamalla muun muassa lepoa, esteettisiä kokemuksia ja virkistävää sekä virikkeellistä yhdessäoloa.

Viherkattoja voidaan rakentaa monista syistä. Syyt voivat olla esteettisiä, terveydellisiä tai toiminnallisia. Viherkattojen avulla luodaan vihreitä ulkotiloja. Ne lieventävät monia kaupunkiympäristön haitallisia vaikutuksia, ja niillä voidaan hallita sade- ja sulamisvesiä sekä melua tiiviisti rakennetuilla alueilla.

”Kyse on siis urbaanin ympäristön kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnin lisäämisestä”, Taina Suonio Rosling Manor Gardensista sanoo. Suonio toimi Rakennustietosäätiö RTS:n viherkattotoimikunnassa erityisasiantuntijana.

Kattopuutarhoilla biodiversiteettiä

Kattoviljelmät palvelevat lähiruuan tuottamisessa ja lisäävät yhteisöllisyyden tunnetta. Viherkatot tarjoavat vaihtelua näkymiin ja tiloihin luomalla esimerkiksi korkeuseroja, erilaisia näkymiä ja rajaamalla tiloja. Niille voidaan toteuttaa turvallisia oleskelu- ja ulkoiluympäristöjä esimerkiksi vanhusten asuntojen yhteyteen.

Käyttöviherkatot voivat olla asunto- tai taloyhtiökohtaisia tai julkista tilaa. Kattopuutarhoilla voidaan tuoda luonto turvallisesti ja helposti lähelle niitä, joiden on liikunta- tai muiden rajoitteiden vuoksi hankala päästä viheralueille.

Lisäksi kattopuutarhoissa voidaan harrastaa pienimuotoista viljelyä, mikä tarjoaa virikkeellistä toimintaa. Tätä voidaan hyödyntää esimerkiksi muistisairaiden tai mielenterveyskuntoutujien hoidossa”, Taina Suonio kertoo.

Suonion mukaan viherkatoilla nostetaan rakennuksen arvoa. Niistä on hyötyä myös lisäpisteiden muodossa haettaessa LEED- tai BREEAM-sertifiointia rakennukselle.

”Tiivistyvissä kaupungeissa katot ja seinät ovat usein hyödyntämätöntä tilaa. Esimerkiksi polkupyöräsuojien ja roskakatosten katot voitaisiin hyödyntää viherkattoina”, Suonio jatkaa.

Suonio on opiskellut ja saanut kokemusta viherkattojen rakentamista Englannissa muun muassa Barbican Centerissä, jossa katolle istutettiin 40 000 perennaa.

Suonion mukaan viherkatot ja kattopuutarhat voisi Suomessakin tehdä pakollisiksi uudisrakentamisessa tai vesikaton uudistamisen yhteydessä, kuten Pariisissa on tehty. Ranskassa viherkattorakentamisen edistäminen on viety paljon pidemmälle – siellä jokaiseen uudisrakennukseen on tehtävä viherkatto tai vaihtoehtoisesti asennettava aurinkopaneelit.

Suonio itse kertoo suosittelevansa näiden kahden yhdistelmää, sillä aurinkopaneelit toimivat paremmin kasvillisuuden ympäröimänä.

Muutenkin hän suosittelee rakentamaan monimuotoisia viherkattoja. Pelkkä maksaruohokatto voi olla visuaalisesti yksitoikkoinen.

Viherkattojen avulla voidaan myös pyrkiä uhanalaisten lajien säilyttämiseen rakentamalla biodiversiteettikattoja, kuten tehtiin esimerkiksi Jätkäsaaren Vihreistä vihrein -hankkeessa.

Teksti Merja Jukola, kuva Taina Suonio