Yli satavuotiaan Kallbådan majakan peruskorjaus on käynnissä Porkkalassa, Kirkkonummella. Majakka kuuluu Suomen vanhimpiin teräsbetonirakenteisiin. Majakan vuokranneen Veikka Gustafssonin aikana historiallinen kohde on ehostumassa edustavaan kuntoon tarkkaan harkittujen vierailujen varalle.

Veikka Gustafsson (vas.), Oteranin toimitusjohtaja Jukka Muhonen ja projektijohtaja Timo Luukkonen edistävät työmaan valmistumista tiiviillä keskinäisellä neuvonpidolla.

Vuorikiipeilyn ammattilaisena toiminut Veikka Gustafsson oli vuosituhannen vaihteessa melomassa Porkkalanselällä. Reissulla hän huomionsa kiinnittyi hylätyn oloiseen majakkaan.

”Syntyi välitön ajatus, että tuolle pitäisi tehdä jotain. Hieman myöhemmin olin jo hankkimassa rahoitusta kunnostukseen. Vaikka olen käyttänyt kohtuullisen paljon aikaani majakan parissa, vasta nyt perusteellinen remontti on mahdollistunut”, Gustafsson kertoo.

Vanhoista rakenteista löytyi venäjänkielinen lappu, joka on peräisin 1940- tai 1950-luvulta, jolloin Porkkalan alue oli Neuvostoliiton tukikohta. Lapussa on liputusohjeita.

Säiden ehdoilla

Meneillään oleva korjausurakka pääsi käyntiin, kun Väylävirasto osoitti tarvittavan rahoituksen hankkeelle. Toukokuussa käynnistetyssä ja tämän vuoden loppuun mennessä valmistuvassa vajaan miljoonan euron urakassa kunnostetaan muun muassa majakkatornin ja majakan laajennusosan vesikatot, julkisivut ja ikkunat sekä betoninen sokkeli.

”Korjaustöihin tarvitaan muun muassa noin 25 kuutiometriä säänkestävää P-lukubetonia”, kertoo projektijohtaja Timo Luukkonen kokonaishintaista urakkaa toteuttavasta Oteran Oy:stä.

Kupolin korjaus on työmaan viimeisiä työvaiheita.

Liikenneväyläurakoitsijana aloittanut Oteran on viime vuosina laajentanut urakointitoimintaansa vesirakentamiseen. Toissa vuonna yhtiö urakoi Isokarin majakan korjaustyöt Kustavissa Uudenkaupungin saaristossa. Tänä vuonna on Kallbådan lisäksi käynnissä Sällskärin majakan remontti Hammarlandissa Ahvenanmaalla.

Korjauskohteissa merellä on Luukkosen mukaan olennaista se, että töille otollinen aikaikkuna on usein hyvin ahdas. Se pätee sekä töihin itse kohteessa että logistiikkaan.

”Voi käydä niin, että valmisbetonia on rannassa lähdössä, mutta sitten sää yllättäen muuttuukin ja se kuorma menee hukkaan. Tällaisiin riskeihin on varauduttava ja on nojauduttava sääennustuksiin, jotka tunnetusti joskus voivat osua vikaan”, Luukkonen toteaa.

Alkuperäisellä betonibunkkerilla oli myös puolustuksellinen funktio.

Rajoitetusti vierailuja

Logistiikan haasteiden, mutta myös rakennuttajan ja urakoitsijan vaalimien arvojen vuoksi Kallbådan työmaalla on ollut alusta asti pyrkimyksenä minimoida materiaalien kuljetus majakkasaarelta mantereelle ja päinvastoin. Kuljetettavaa silti riittää – sekä isommalla lautalla että rakennuttajan pikaveneellä, jolla Gustafsson kuljettaa pienempää rahtia. Gustafsson osallistuu korjaustöihin luodolla kolmena päivänä viikossa.

Veikka Gustafsson on itsekin osallistunut majakkatornin kunnostustöihin.

Realistisena tavoitteena on saada valmista jouluun mennessä, sääolojen vuoksi käytännössä jo aikaisemmin.

Ensi vuonna majakka on ehostettu vieraskäyttöön. Käyntien määrä on rajattu 30:een vuodessa. Vieraileminen vaatii erikoisluvan, jollainen kyllä käytännössä on ollut saatavissa muun muassa yhtiöiden johtoryhmien viikonloppuseminaareihin ja -kokouksiin.

Kristallirakenteinen Fresnel-linssi kehitettiin 1800-luvun alussa Ranskassa.

Vanhaa kristallia

Veikka Gustafsson tunteen kohteen historian tarkoin. Perehtyneisyys kattaa majakan tapahtumien lisäksi sen rakenteiden ja laitteiden toiminnan ymmärryksen. Esimerkiksi majakan ylimpään, kupolin alapuoliseen kerrokseen asennetut alkuperäiset, työläästi irrotettavat linssit hän siirsi kupolin korjaustöiden ajaksi paikoiltaan.

”Linssien kustannukset olivat alkuperäisessä urakassa kaksi kolmasosaa kokonaiskustannuksista. Niissä on 500 kiloa kristallia, ja on tapauksia, joissa kristalli oli kelpaavaa saalista myös ryöstäjille”, Gustafsson kertoo.

Teksti ja kuvat Vesa Tompuri