Ulkomailla paljon matkustelleena on mukava huomata, että meillä on hyvin eristetyt talot, joissa ei vedä, eikä lämmin vesi lopu kesken.

Sinut valittiin Vuoden Nuoreksi rakennusmestariksi/insinööriksi 2012 – mitä Sinulle kuuluu?

Elämä viidessä vuodessa ei ole paljoa muuttunut. Toimin edelleen työmaainsinöörinä Rakennus Oy Antti J. Aholalla. Arki kuluu töissä, iltaisin yritän ehtiä harrastamaan liikuntaa, nähdä kavereita ja viettää aikaa avomieheni ja koiran kanssa.

Töiden ohella olen suorittanut diplomi-insinöörin tutkintoa Tampereella.

Sait nuorena olla osallisena Helsingin Kulttuuritalon peruskorjauksessa – minkälaisia hankkeita on viime vuosina osunut kohdalle?

Kulttuuritalon jälkeen olin hetken mukana uudiskerrostalon rakentamisessa Helsingin Jätkäsaaressa. Kesken työmaan sain uuden kohteen, ja toimin yhden kesän vastaavana työnjohtajana hirsihuvilan saneerauksessa Tapiolan edustalla sijaitsevassa saaressa. Kohde oli siinä mielessä mielenkiintoinen, että kaikki kulkeminen kohteeseen tapahtui meriteitse ja tämä vaati hieman logistiikan suunnittelua.

Saarikohteen valmistuttua toimin työmaainsinöörinä Helsingin keskustassa kolmessa toimistosaneerauksessa. Toimistosaneerauksien jälkeen vierähti puolitoista vuotta Roihuvuoren ala-asteen saneerauksessa. Roihuvuoren ala-aste oli mielenkiintoinen kohde, sillä siellä oli mukana museovirasto ja suojelutavoitteet olivat tiukat, rakennuskohteen arkkitehtuuri sai viime vuonna Rakentamisen Ruusu palkinnon.

Tällä hetkellä toimin Sveitsin Matkailukeskuksen peruskorjauksessa ja laajennuksessa työmaainsinöörinä. Kohteessa saneerataan vanha hotelli uuteen loistoonsa, hotellista tehdään uusi yhdyskäytävä naapuritontilla sijaitsevalle uimalalle. Tehdään tilamuutoksilla tiloja kuntosalille ja kahvilalle sekä rakennetaan uudet elokuvateatterit osin laajennettuun D-siipeen ja tehdään Superparkille laajennus.

Kohteessa on tiukka aikataulu ja budjetti, joiden seurantaan olemme panostaneet hankkeessa. Meillä on työmaalla hyvä työnjohtoporukka pyörittämässä töitä, oli mukavaa saada jatkaa saman vastaavan työnjohtajan aisaparina toinenkin työmaa, kun olemme edellisellä työmaalla ehtineet hioa yhteistyötämme.

Olet vielä alle 30 vuotta, onko työ ollut sellaista kuin koulussa ja harjoitteluaikana ajattelit?

Olin lukioikäisenä töissä rakennustyömaalla, silloin mielikuvani rakennusinsinööristä olivat ehkä käytännönläheisempiä eli saappaat jalassa montun pohjalla seisoskelua. Saneerauspuolella montun pohjalla harvoin seisoskellaan ja oikeastaan omassa työssäni en ehdi päivittäin työmaalle jalkautumaan.

Työmaainsinöörin tehtävät painottuvat paljon paperitöihin ja kokouksiin. Eniten pidän työssäni aikataulusuunnittelusta, sillä silloin ehtii ajan kanssa jalkautumaan työmaalle. Koen, että työni on monipuolista, työmaainsinöörinä pääsee katsomaan projektia näköalapaikalta.

Miten nainen otetaan työmailla vastaan?

Minut on aina otettu vastaan hyvin, tykkään kyllä toimia miesvaltaisella alalla. Miesten kanssa on helppoa tehdä töitä, he suhtautuvat asioihin käytännöllisesti ja kaiken ei tarvitse olla aina niin vakavaa.

Rakentamisen laadusta keskustellaan paljon, mitkä olisivat Sinun kolme teesiä, joilla voi parantaa laatua työmailla?

Suunnittelijoiden tulisi noudattaa suunnitteluaikataulua – rakentamiseen tulisi varata riittävästi aikaa – rakennuttajan tulisi ohjata hanketta siten, että päätökset tehdään oikea-aikaisesti.

Onnistuneessa hankkeessa kaikki osapuolet hoitavat oman työnsä aikataulussa, ja huolehtivat velvoitteistaan. Lisäksi tarvitaan hyvää yhteistyötä ja luottamusta kaikkien osapuolten välillä.

Rakennuttajakonsultin on kyettävä ohjaamaan tilaajaa ja tehdä päätökset oikea-aikaisesti. Tilaajan ymmärtämättömyys työsuorituksen laajuudesta aiheuttaa usein sen, että päätöksenteko tökkii.

Tilaajataho ei tahdo nähdä kaikkia ongelmia; rakentaminen vaatii määrätyn ajan, joten hanke tulisi käynnistää ajoissa. Usein käy niin, että suunnitteluaikataulu venyy ja töihin ryhdytään keskeneräisillä suunnitelmilla. Jälkikäteen taas suunnitelmia täydennetään työn aikana ja työsuoritukselle sekä hankinnoille ei jää riittävästi aikaa.

Mitä mieltä olet digitaalisuudesta työmailla?

Rakennusala kehittyy jatkuvasti digitaalisempaan suuntaan. Yrityksissä on paljon erilaisia sisäisiä tuotannon hallintaan liittyviä ohjelmistoja (hankinta, laskenta, kustannusseuranta, kulunvalvonta jne.), suunnitteluohjelmia, projektipankkeja, sähköposti, mobiilinen tr-mittaus, sähköinen lupapalvelu, jne. Vuosittain ohjelmistot kehittyvät, ja jos et päivitä puhelintasi uuteen malliin, niin vanha ohjelmisto lakkaa toimimasta.

Nuoret ovat tottuneet älylaitteisiin, ja omaksuvat uudet sovellukset helpottamaan arkeaan. Erityisesti tuotantopuolella on paljon vanhempaa väkeä, jolle jatkuvat muutokset ja ohjelmistopäivitykset tuottavat tuskaa. Työorganisaatiossa on kaiken ikäistä väkeä eri osaamistasolla, joten uudistuksia läpi vietäessä tulisi muistaa että niitä tehdään pieni pala kerrallaan.

Meillä esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu käyttää sähköistä tr-mittausta hyväkseen. Olemme kokeilleet paria eri ohjelmaa, toinen toimii kohtuullisesti ja toinen ei tahtonut toimia ollenkaan.

Rakennus Oy Antti J. Aholalla on tällä hetkellä käynnissä ”Toimintakäsikirjan” päivittäminen. Tähän liittyy myös yhtenä osana tuotannonhallintajärjestelmän muutokset. Olen aiemmin ollut mukana kehittämässä Toimintakäsikirjaa, ja pientenkin muutosten jalkauttaminen firman sisällä vie aikaa.

Meillä uusia järjestelmiä testataan ensin pienessä porukassa muutaman eri projektin ajan ja vasta sitten tehdään päätökset siitä, voidaanko koko järjestelmä ottaa kaikille käyttöön. Tärkeintä muutosten tekemisessä olisi muistaa, että ne tulisi testata etukäteen, ja sen jälkeen antaa riittävä koulutus ja perehdytys.

Teksti Jari Kostiainen, kuva Veera Kehtolan arkisto