Aviapoliksen alue Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä on pääkaupunkiseudun nopeimmin kasvava työpaikka-alue, jonne rakennetaan jatkossa myös lisää asuntoja ja palveluita. Vetovoimatekijöitä ovat lisäksi hyvät maaliikenneyhteydet.

Skanskan torninosturit nostavat betonielementtejä kerroksiin Kehäradan Aviapoliksen aseman sisäänkäynnin viereen rakennettavan hotellin työmaalla. Seinänaapurissa tehdään töitä toisella Skanskan työmaalla. Aviabulevardi-toimistotalo on edennyt lokakuun lopussa jo harjannostajaisvaiheeseen ja sisävalmistustöihin. Heinäkuun alussa käyttöön otetun Kehäradan tuomalla raideliikenneyhteydellä on ratkaiseva merkitys: sen ansiosta Aviapolis on noin 150 000 ihmisen saavutettavissa alle puolessa tunnissa.

”Tämä on lähimpänä lentoasemaa sijaitsevalla Aviapoliksen ydinalueella ensimmäinen rakenteilla oleva toimistohanke. Alueen eteläosaan on suunnitteilla asumista ja palveluita”, Aviabulevardi-toimistohankkeen vastaava työnjohtaja Marko Järvitalo Skanskasta sanoo.

Maaliskuussa 2016 valmistuvan noin 11 000 bruttoneliötä käsittävän ja konehuoneineen seitsemänkerroksisen toimistokohteen tilaaja Skanska CDF on vuokrannut tontin Lentoasemakiinteistöiltä, joka omistaa laajoja alueita lentokentän läheisyydessä. Kohteen pääsuunnittelija on Arkkitehtitoimisto Sarc Oy.

Aviabulevardiin valmistuu modernia ja muunneltavaa toimistotilaa.

”Toimistokerros voidaan jakaa joustavasti jopa kahdeksalle käyttäjälle. Kohde on täysin tietomallinnettu ja mallia hyödynnetään suunnitteluvaiheen lisäksi aktiivisesti myös työmaalla. Mallista saadaan kätevästi eri kerroksissa tarvittavien materiaalien määrät, ja se helpottaa aikataulun ja eri työvaiheiden hallintaa sekä taloteknisten järjestelmien yhteensovittamista”, Järvitalo mainitsee.

Toimistotalon kantavan rungon muodostavat liittopilarit ja teräspalkit. Välipohjat tehdään ontelolaatoista ja hissi- ja porraskuilut betonielementeistä. Perustukset ja väestönsuoja ovat paikalla valettuja.

Ympäristöluokiteltu joustava monitilatoimisto

”Katsomme innolla naapuritontteja, koska alue kehittyy tulevaisuudessa voimakkaasti”, johtaja Antti Nousiainen Aviabulevardi-toimistotalohankkeen kehittäjänä ja rakennuttajana toimivasta Skanska CDF Oy:stä kertoo.

”Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on ihan kohtuullisesti rakentamista, mutta uudistoimistotalon harjannostajaiset eivät ole jokapäiväistä herkkua. Olemme hyödyntäneet muuntojoustavien tilojen suunnittelussa nykyaikaisen toimistosuunnittelun keinoja niin, että tilat eivät vanhene hetkessä, vaan luovat myös tulevaisuudessa toimivat puitteet yrityksille. Toimistotalo täyttää Leed-ympäristöluokituksen vaatimukset, ja hyvät liikenneyhteydet kaikilla liikennemuodoilla laivaliikennettä lukuun ottamatta sekä erityisesti Kehärata tekevät tästä kokonaisuuden joka edustaa kestävää kehitystä parhaimmillaan”, kertoo Skanska Oy:n toimialajohtaja Jarkko Muurimäki.

”Uuden toimistotalon sijainti maantie- ja raideliikenteen eli Kehä III:n ja Kehäradan sekä lentoliikenteen solmukohdassa Aviapoliksen alueella on pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä, Tampereella ja Lahdessa sekä Puolassa ja Ruotsissa toimivalle yrityksellemme erinomainen. Keskitämme sinne toimintamme kahdesta toimipisteestä pääkaupunkiseudulla. Helsingissä ja Espoossa on myös hyviä toimistokohteita, mutta Helsinki ja Espoo sijaitsevat valitettavasti meidän kannaltamme väärässä paikassa. Uusi joustava monitilatoimisto mahdollistaa meille myös uuden tavan tehdä työtä ja parantaa sekä tilatehokkuutta että toimintamme tehokkuutta”, Aviabulevardi-toimistotalon yhdeksi vuokralaiseksi tulevan ohjelmistopalveluyhtiö Solteq Oyj:n toimitusjohtaja Repe Harmanen sanoo.

Vastakkaisella tontilla toisella puolella lentoasemalle johtavaa tietä suuret dieselmoottorit jyrisevät, kun lukuisat kaivinkoneet möyrivät maata ja työmaalle kaartavat rekat kuljettavat letkassa maa-aineksia. Maanrakennuskoneiden takana rakennetaan Finnair Cargon uutta 35 000 m²:n rahtiterminaalia, joka hyödyntää uusinta teknologiaa ja automaatiota laadukkaan rahtipalvelun takaamiseksi.

Finnair Cargo on Pohjoismaiden suurin lentorahdin kuljettaja, ja rahti on merkittävä tulonlähde Finnairille. Investoinnilla Euroopan moderneimpaan terminaaliin Finnair varautuu uusien laajarunkoisten Airbus A350-matkustajakoneiden tuomaan rahtikapasiteetin kaksinkertaistumiseen vuoteen 2020 mennessä. Parma on toimittanut terminaalin betonielementtirungon tuoteosatoimituksena, joka sisältää suunnittelun ja asennuksen.

Globalisaatio on lisännyt lentokentän vetovoimaa

Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman korostaa, että globalisaation myötä Vantaa on onnistunut tekemään sijainnistaan valttikortin, jonka avulla se on houkutellut pääkaupunkiseudun kunnista eniten työpaikkoja ja toimitilainvestointeja nimenomaan lentokentän läheisyyteen.

”Vantaa kasvoi ensin 1960- ja 1970-luvuilla toteutettujen suurten aluerakentamishankkeiden myötä nukkumalähiöksi, josta ihmiset kävivät muualla töissä. Vantaan kaupungin päättäjät pitivät lentokenttäaluetta pitkään enemmänkin rasitteena kaupungin kasvulle. 1990-luvun laman jälkeen globalisaatio kuitenkin eteni vahvasti, ja ihmiset alkoivat liikkua, jolloin lentokentän lähialueesta tuli kaupungin keskeisin vetovoimatekijä lentoliikenteen ja matkustajamäärien kasvun myötä. Sillä kiskottiin Vantaa 1990-luvun lamasta, ja meidän työpaikkaomavaraisuutemme alkoi kasvaa”, Antti Lindtman sanoo.

Heinäkuun alussa käyttöön otettu Kehärata sekä käynnissä olevat Kehä III:n ja lentokentän liittymäalueen liikenneyhteyksien parannustyöt ovat merkittäviä julkisia investointeja, jotka parantavat edelleen Aviapoliksen alueen saavutettavuutta ja lisäävät alueen vetovoimaa.

”Investointi Kehärataan, joka kulkee alueella maan alla, käynnistettiin pahimpaan lama-aikaan 2009. Silloin liikerakentamista ei tapahtunut juuri muualla kuin Vantaalla, jonne rakennettiin esimerkiksi logistiikkakiinteistöjä. Lähiaikoina kun muutkin julkiset investoinnit ovat alueella valmiita, Vantaa ja Aviapoliksen alue on ensimmäinen, jossa myös yksityiset investoinnit kiihtyvät sitten kun talous lähtee kansainvälisesti voimakkaampaan kasvuun.”

Lindtman painottaa – Finnairin tavoin – Suomen ja samalla etenkin lentokentän lähialueen keskeistä sijaintia kansainvälisten liikennevirtojen solmukohdassa.

”Jos katsotaan, missä globaalisti ihmiset ja rahavirrat liikkuvat ja investoinnit tapahtuvat, sekä piirretään viiva Keski-Euroopasta Kaukoitään Shanghaihin ja toinen viiva Intiasta Yhdysvaltoihin, Aviapolis sijaitsee juuri siinä missä nämä linjat risteävät”, hän toteaa.

Asukasmäärä kasvaa jopa 40-kertaiseksi

Aviapoliksen alueen asemakaavasuunnittelija, arkkitehti Merja Häsänen Vantaan kaupunkisuunnittelusta kertoo, että Aviapoliksen suuralueeseen sisältyy useita kaupunginosia: Tammisto, Pakkala, Ylästö, Viinikkala, Veromies ja Lentokenttä.

Häsäsen mukaan vuonna 2012 Aviapoliksen 38 km² laajuisella suuralueella oli työpaikkoja noin 35 400 ja asukkaita vuonna 2014 noin 18 300. Lähimpänä lentokenttää sijaitsevalla suppeammalla Aviapoliksen kaavarunkoalueella eli Veromiehen kaupunginosassa on tästä kokonaismäärästä asukkaita reilut 500 ja työpaikkoja noin 10 000.

”Suurin muutos tulee tapahtumaan nimenomaan Aviapoliksen kaavarunkoalueella, jonka rakenne halutaan sekoittuneeksi niin, että siellä on tulevaisuudessa työpaikkojen lisäksi asumista ja palveluita. Meillä on tavoitteena 40-kertaistaa Veromiehen kaupunginosan asukasmäärä noin 20 000 asukkaaseen. Kun Aviapoliksen suuralueella on tällä hetkellä vajaat 20 000 asukasta, pelkästään Veromiehen asukasmäärän kasvu merkitsee koko suuralueen asukasmäärän kaksinkertaistumista noin 40 000 asukkaaseen”, Häsänen toteaa.

Myös työpaikkojen määrän kasvattamiselle on kunnianhimoiset tavoitteet Aviapolis-alueella Veromiehen kaupunginosassa: kaavarunkotyössä kasvutavoite on asetettu nykyisestä noin 10 000 työpaikasta 60 000 työpaikkaan.

”On vaikea arvioida, millaiseksi työn tekeminen muuttuu tulevaisuudessa, mutta joka tapauksessa 40 000 työpaikkaa on hyvinkin mahdollista toteutua vuoteen 2050 tai ainakin 2060 mennessä. Veromiehen alueesta on tarkoitus tehdä oikeasti kaupunkimaista ympäristöä umpikortteleineen ja kivijalkaliikkeineen, kouluineen ja muine palveluineen. Kiitoradat ovat sellaisilla linjoilla, ettei lentomelu kanna sinne, joten Aviapoliksen alue soveltuu hyvin esimerkiksi asuntojen ja koulujen rakentamiseen”, Häsänen sanoo.

YIT aktiivinen hankekehittäjä

Suurista rakennusliikkeistä etenkin YIT on kehittänyt ja rakentanut paljon toimisto- ja liikekiinteistöjä Aviapoliksen suuralueelle muun muassa Kehä III:n läheisyyteen.

”Aktivoiduimme alueella 1990-luvun puolivälin jälkeen. Meillä on siellä suuria maa-alueita, joihin tehtiin kaavamuutoksia, ja sen jälkeen olemme 15 vuoden aikana toteuttaneet toimistokohteita lähes 20 000 m² sekä hyvin monipuolista liikerakentamista noin 20 000 m². Näissä tiloissa on esimerkiksi varastoa, teknistä tukkukauppaa, yrityksiä, joilla voi olla toimiston lisäksi pientä tuotantoa, ja yhdessä kohteessa toimii autovuokraamo”, YIT Rakennus Oy:n Omaperustainen liiketoiminta -liiketoimintaryhmän johtaja Timo Lehmus mainitsee.

YIT:llä on edelleen rakennusoikeutta jäljellä useampi kymmenen tuhatta neliötä useassa eri paikassa.

”Näemme Aviapoliksen myös tulevaisuudessa hyvin potentiaalisena alueena, koska lentokenttäalueet ovat kehittyneet muuallakin vireästi. Erinomaisen sijainnin lisäksi Kehäradalla on suuri merkitys, koska se tuo raideliikenneyhteyden alueelle ja parantaa entisestään sen saavutettavuutta.”

Hän katsoo, että jo 1990-luvun lopulla alueen keskeisten maanomistajien yhdessä Vantaan kaupungin kanssa perustama Aviapolis-yhteistoimintaryhmä on onnistunut erinomaisesti alueen tunnettuuden ja vetovoiman lisäämisessä.

”Silloin päätettiin, että aluetta lähdetään kehittämään ja markkinoimaan Aviapolis-alueena yhtenä kokonaisuutena sen sijaan että jokainen olisi lähtenyt viemään eteenpäin omia aluehankkeitaan. Päätös on osoittautunut onnistuneeksi, kun katsoo, miten hyvin alue on kehittynyt mukaan lukien heti Kehä III:n eteläpuolella oleva kauppakeskus Jumbo ja Flamingo hotelleineen ja muine lähialueen toimintoineen”, Lehmus toteaa.

Aviabulevardi-toimistohanke

  • Rakennuttaja: Skanska CDF Oy
  • Pääurakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy
  • Valvonta: Wise Group Finland Oy
  • Pääsuunnittelija: Arkkitehtitoimisto Sarc Oy
  • Rakennesuunnittelija: Sweco Rakennetekniikka Oy
  • LVIA-suunnittelija: Climaconsult Finland Oy
  • Sähkösuunnittelija: Rejlers Oy