Useamman vuoden ajan on käyty keskustelua Ruotsin – tai laajemmin muiden pohjoismaiden – etumatkasta rakennusmateriaalitoimittajana Suomeen nähden.

Useat materiaalit ovat menestyneet markkinoilla jopa kokonaan ilman soraääniä, ja niinpä myös Suomen markkinoilla tapaa meillä ongelmalliseksi tiedettyyn kosteusrakentamiseen kehitettyjä uusia ratkaisuja.

Yksi kiinnostava materiaali – Isodrän-ratkaisu muun muassa kivijalkaeristykseen – on nyt rantautunut pysyvästi Suomen puolelle ja saanut varsin mukiinmenevän vastaanoton.

40 vuotta ilman ongelmia

Alkujaan Ruotsissa sertifioitu Isodrän-rakenne on varteenotettava salaojitus- ja vedeneristysjärjestelmän materiaali, koska toimivia, riittävästi hengittäviä ratkaisuja on etsitty tiettyihin kosteuden kesto-ongelmiin.

Tässä vielä vähän tunnetussa materiaalin valmistusmenetelmässä käytetään freonivapaata solumuovia, jossa styreenipallot ovat kauttaaltaan bitumiliiman ympäröimiä.

Liima estää kosteuden tunkeutumisen itse levyn rakenteeseen. Tällä tavoin on saatu aikaan tehokkaasti ja varmasti kuivattava rakenne.

Markkinoilla oleva Isodrän-levy valmistetaan puristamalla suoraan sopivan paksuisiksi levyiksi, millä vältetään vettyvät leikkauspinnat. Eritoten tämä testattu valmistustapa antaa tuotteelle tarvittavan ”juuri oikean ja tasaisen huokoisuuden”.

Tuotekehityksessä ”teoria ja käytännön kokemukset kulkevat käsi kädessä”, ja valmistajan mukaan ratkaisua on käytetty Ruotsissa jo 40 vuoden ajan ilman reklamaatioita.

VTT:n sertifikaatin (Nro. 156/01) saaneen Isodrän-eristeen asennuksia on Suomessa tehty hyvin vähäisissä määrin vuodesta 1995 alkaen – referenssejä löytyy varsinaisesti vasta vuodesta 2007 lähtien. Julkisten kohteiden referenssilistasta löytyy erityisesti Alvar Aallon suunnittelemia kohteita Jyväskylästä, mutta myös Aalto-kirjasto Viipurissa.

”Yksityisiä omakotitaloja on toteutettu tuhansia”, kertoo maahantuoja, toimitusjohtaja Hannu Pyrhönen Muottikolmio Oy:stä.

Vajaa seitsemän vuotta edustusta on Pyrhösen mukaan menetystarina, jossa mitataan mukavaa vuosikasvua.

Mitattu ilman radonpitoisuus alenee

Vuodelle 2014 päivätty RT-kortti erittelee Isodrän-rakenteen edut, joista ensimmäisenä osuu silmään eristelevyn numeraalisesti hyvä lämmöneristyskyky: decl. 0,036–0,042 W/m°C

Esiin nousevat roudaneristys- ja salaojitusteho, vedenläpäisykyky sekä tehokas kapillaari-ilmiön katkaisukyky. Tämä tarkoittaa toimivaa kosteussuojaa talon perustuksille ja maanvaraisille lattioille.

Vettymätön rakenne tarjoaa höyryn- ja kaasunläpäisykykyä. Levyn huokoinen rakenne johtaa kosteuden ja radonkaasun pois perustuksista. Puhuttaessa vesihöyryn diffuusiosta, sillä tarkoitetaan kaasuseosta, esimerkiksi ilman ja radonin molekyylien muodostamaa kaasua, jonka tuuletus rakenteessa vaatii tietotaitoa.

Levyllä on pystytty mittausten mukaan vähentämään merkitsevästi ilman radonpitoisuutta, ilmenee Ruotsin tyyppihyväksynnästä Nro 2576/93 SITAC ja 0209 SWECERT.

Mitä korjauksessa tulisi käyttää?

Arkkitehti Tua Sandbergin ykkössääntö korostaa, että vanha rakennus itse kertoo olennaisen. Jos jokin rakenne on kestänyt jo 50–100 vuotta, voi sitä yleensä käyttää turvallisesti jatkossakin. Tämä pätee käänteisesti huonoihin vaihtoehtoihin. Tiedämme, että jos ulkopaneeli saa lahovauriota liian tiivistä maalista, sitä ei kannata käyttää jatkossa. Uusien rakennusmateriaalien kosteusteknistä käyttäytymistä ei usein tunneta. 1960-luvun omakotitaloista voi löytyä kosteusvaurioita ala- ja yläpohjista sekä ulkoseinistä.

Asiantuntijoiden mukaan tällä opilla tulisi valita myös eristysmenetelmät ja materiaalit. Jos materiaali on oikein rakennettuna toiminut kohteessa yli 40 vuotta, puhuu aika sen puolesta, että mahdollisuudet onnistua tuotteen kanssa ovat hyvät – jos asennusohjeita noudatetaan.

Kosteutta hylkivä levy

Uusia materiaaleja syntyy nimenomaan tarpeen mukaan. Niille on ”tilaus”, ja niitä tuodaan markkinoille. Suomessa VTT:n testauksen ja sertifioinnin kautta markkinoille tullut kipsipohjainen WAB-märkätilalevy korvaa perinteisiä kipsikartonkilevyjä märkätilarakentamisessa, sillä testien mukaan se kestää rakennusvirheitä, esimerkiksi vuotoja vesieristyksessä, joista ei ala kehittyä kosteusvauriota.

WABin referensseissä näkyy vaativia kohteita, kuten Seinäjoen Sairaala ja hotelli Crown Plaza Helsingissä.

VTT:n sertifikaatin (ETAG 022) mukaisesti tuote sopii puu- sekä teräsrungolle.

Tuotteen pinnassa on erityistä sen hydrofobinen eli vettä hylkivä kuitukangas, eikä levyn erikoiskäsitelty kipsiydin ime kosteutta.

”Ratkaisussa kartonki on korvattu kuitukankaalla, joka on hydrofobinen. WAB-levyn kehitystyössä on ollut tavoitteena poistaa kipsilevyjen tunnetut heikkoudet märkätilarakentamisessa”, kertoo kaupallinen johtaja Jarkko Kuisma Muotolevy Oy:stä.

Erittäin hyvä kosteudenkesto tarkoittaa että veden imu jää alle kolmeen prosenttiin. Rasitustestien mukaan mahdollisen kosteusvaurion sattuessa rakennuksessa WAB-märkätilalevy ei toimi kasvualustana homeelle.

”Lämpö- ja kosteuseläminen materiaalilla on mitättömän pieni”, Kuisma lisää.

Patentoidun belgialaisen Siniat WAB -teknologian pohjalta on syntynyt kolmen tuotteen perhe: WAB-märkätilalevy, Wether Defence -tuulensuojalevy sekä WAB-Render-rappausaluslevy. Tuotteille tehtyjä rasitustestejä on kuvattu menestykseksi.

Referenssilistassa komeilevat muun muassa Kuopion yliopistollisen sairaalan Puijon sairaala ja puurakentamisen mestarinäyte PuuMera Vantaan Kivistössä.

Muotolevy Oy aloitti tuotteen myynnin vuonna 2012 nollasta, joten tuotteen menekin prosentuaalinen kasvu on ollut kovaa.

”Menekki perustuu helpon käsiteltävyyden ja erinomaisen kosteudenkeston yhdistelmään”, Kuisma analysoi.

Yhtiö kertoo saaneensa vakioasiakkaita useista rakennusyhtiöistä.

Teksti Reijo Holopainen, kuvat Muottikolmio Oy