Rakennustaito
19.8.2016 | Päivitetty 12.12.2016
Vuonna 2020 Kankaalla arvioidaan asuvan 1 100 ja työskentelevän 1 300 ihmistä. Lähivuosina alueella rakennetaan ja korjataan yli 120 000 kerrosneliötä tiloja. ”Kangas on Jyväskylän kaupungin merkittävin aluekehityshanke, jonka suunnitelmat ulottuvat vuoteen 2035 asti. Tavoitteenamme on tarjota asukkaille hyvä arki ja työntekijöille vetovoimainen työpaikkaympäristö”, toteaa projektipäällikkö Erkki Jaala.
Kankaan kehittäminen alkoi kartoittamalla kaupunkilaisten toiveita alueen tulevaisuudesta. Tämän prosessin pohjalta luotiin Kankaan kärkiteemat: sydän, vihreä, jalka ja kestävä kehitys.
Sydän-teema viittaa ihmisten yhteisöllisyyden kaipuuseen. Kankaan toimintojen ydin eli sydän tulee alueen keskellä sijaitsevaan punatiiliseen vanhaan paperitehtaaseen ja sen ympärille muodostuviin sydänkortteleihin, joihin kootaan asumisen lisäksi alueen palvelut ja työpaikat. ”Tällainen hybridirakenne poikkeaa merkittävästi perinteisistä kaupunginosa-alueista, joissa työpaikat ja asunnot eriytyvät omiksi alueikseen”, Jaala kertoo.
Vihreys kuvastaa Kankaan ainutlaatuista luontoa ja alueelle rakennettavia yhteispihoja. Jalka-teeman mukaisesti keskustan läheisyydessä sijaitsevalle Kankaalle rohkaistaan liikkumaan jalan ja pyörällä. Autot pysäköidään keskitetysti parkkitaloihin. Kestävää kehitystä tuetaan esimerkiksi aurinkokennojen ja keskitetyn jätehuollon avulla.
Kankaalla on käytössä prosenttikulttuuriperiaate, jossa noin yksi prosentti rakentamisen kustannuksista varataan taiteeseen ja kulttuuritapahtumiin. Prosenttikulttuuriin ohjautuu vuoteen 2035 mennessä noin 5,5 miljoonaa euroa.
Alueelle toteutettava taide on ilahduttavaa ja ihmisläheistä, ja se integroidaan usein osaksi muuta rakentamista. Taideteoksia toteutetaan asuinrakennusten lisäksi esimerkiksi pysäköinti- ja palvelutaloon.
Kankaalla halutaan tarjota asuntoja erilaisiin tarpeisiin ja elämänvaiheisiin. ”Emme halua, että Kangas profiloituisi esimerkiksi elitistiseksi tai seniorialueeksi”, Jaala mainitsee.
Rakentamisessa kunnioitetaan Kankaan 140-vuotista teollisuushistoriaa. Tehdasmiljöön henkeä vaalitaan säilyttämällä alueen punatiiliset rakennukset. Punatiili on määritelty myös uusien rakennuskohteiden julkisivumateriaaliksi.
Jaalan mukaan suurin haaste alueen rakentamisessa on saada vanha paperitehdas elämään Kankaan sydämenä. ”Se on teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti erittäin haastava rakennus. Hybridirakenteen onnistuminen rakennuskohtaisesti vaatii uudenlaista ajattelua ja laajaa osaamista. Me emme kuvittele osaavamme tehdä kaikkea itse, vaan kehitämme Kangasta yhdessä kumppaneidemme kanssa.”
Skanska ja YIT rakentavat alueelle parhaillaan ensimmäisiä asuinkerrostaloja. Asukkaat pääsevät muuttamaan niihin keväällä 2017. Kankaalla käynnistyy useita kohteita vielä kuluvan vuoden aikana. ”Alue on mielletty vetovoimaiseksi, kun asuntomyynti on käynyt vauhdikkaana tällaisessa markkinatilanteessa”, kertoo Jaala.
YIT:n As Oy Jyväskylän Albertinpihalla asennetaan tällä hetkellä kattotuoleja. JKMM Arkkitehtien suunnitteleman asuinkerrostalon kolmitasoinen vesikatto on työmaainsinööri Tuomo Kahilaisen mukaan mielenkiintoinen haaste.
”Katto alkaa kuudennen kerroksen yläpohjasta ja jatkuu seitsemännen kerroksen kautta IV-konehuoneen yläpohjaan. Sieltä se palaa toiselle puolelle kuudennen kerroksen yläpohjaan. Katto toteutetaan puurakenteisena harjakattona, jollaista käytetään vähemmän kerrostaloissa Jyväskylän seudulla. Kankaan alueen kohteisiin niitä tulee.”
Rakennuksen julkisivu muurataan punatiilistä. Kahilaisen mukaan tiili on kestävä ja melko huoltovapaa materiaali, jota on käytetty julkisivuissa viime aikoina vähän. ”Hienoa, että Kankaalla on päätetty säilyttää punatiilirakennukset ja suosia tiiltä myös uusissa rakennuksissa.”
Albertinpihan pääjulkisivuun muurataan kuvataiteilija Mika Natrin lasitetuista väritiilistä koostuva taideteos. Mittavan taideteoksen integroiminen rakentamiseen on Kahilaiselle uutta, mutta hän suhtautuu siihen positiivisesti. ”Teos ilahduttaa ja tuo esille pääsisäänkäyntiä, jonka ympärille tulee enemmän erivärisiä tiiliä.”
Teksti Saila Aarnio, kuvat Tommi Anttonen
Karhulan keskustassa Kotkassa yli 100 vuotta toiminut koulukiinteistö laajenee entisen linja-autoaseman sijoille. Uudisrakennuksen valmistuttua keskus kokoaa tiloihinsa kolmen koulun oppilaat sekä kirjaston. Tontilla sijaitsevaa Kivikoulua peruskorjataan. Suljettu puinen koulurakennus säilyy...
Entinen öljysataman alue Helsingin Kruunuvuorenrannassa on muuttumassa vähähiiliseksi asuinalueeksi. Merivedestä talteen otettu lämpö, maan alle sijoitettu lämpövarasto ja pitkään elinkaareen tähtäävät materiaalivalinnat osoittavat, millaisilla ratkaisuilla kaupunkien tulevaisuus...
Turun tuomiokirkon juuri alkanut laaja remontti kestää yli kaksi vuotta. Torin toisella puolella historialliset rakennukset vajoavat, ja kaupunki etsii keinoja vahvistaa niiden perustuksia. Korttelin vaativa peruskorjaus on väistämättä pian edessä. Helmikuussa käynnistyneessä...
Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennuksen puinen alakatto voitti tämän...
Uuden vuosikymmenen rakentamisen megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönkasvu,...
Rankkasateita ja muita yleistyviä sään ääri-ilmiöitä vastaan rakennus- ja kiinte...