Perinteinen kaukolämpötekniikka on korvattavissa lämpöpumpputekniikalla. Turun Runosmäessä on rakenteilla 40 taloyhtiön tarpeisiin mitoitettu ilma-vesilämpö­pumppu­laitos, jonka avulla kaukolämmön käyttöä voidaan vähentää jopa 70 prosenttia.

Runosmäen lämmittäminen on perustunut koko turkulaislähiön historian ajan raskaalla polttoöljyllä käyvän kaukolämpölaitoksen tuottamaan lämmitysenergiaan. Tässä mielessä 7  000 asukkaan Runosmäki on tyyppiesimerkki lähiörakentamisen kiihkeimmällä kaudella 1960- ja 1970-luvuilla valmistuneista asuinalueista. Sittemmin öljyn hinta on moninkertaistunut. Viime vuosina on tullut ennen kaikkea ilmastonmuutoksen hillitsemistarpeesta johtuvia paineita korvata vanha tekniikka uudella.

Vanhaa tekniikkaa voi korvata vaihtamalla poltto­aine toiseksi, esimerkiksi puuhakkeeksi. Vielä suurempaa pesäeroa vanhaan on tehty kehittämällä lämpö­pumpputekniikkaa, jota käytettäessä energia saadaan hyödyntämällä lämpötilaeroja. Maalämpö­tekniikka on yleistynyt myös kerrostaloissa.

Ilmalämpöpumpputekniikka on asumisen lämmön­lähteenä vielä yleisempi kuin maalämpötekniikka. Useimmille on käynyt jo tutuksi omakotitalon tai vapaa-ajan asunnon seinään asennettava ilmalämpöpumppu. Sillä ei kuitenkaan pystytä korvaamaan suurempia energiatarpeita.

Tilanne on toinen, jos lämpöpumppu hyödyntääkin sekä ulko- ja sisäilman että pohjaveden ja sisä­ilman lämpötilaeroa. Tällaisia ilma-vesilämpö­pumppuja voidaan kytkeä sarjaan niin mittava määrä, että ne yhdessä muodostavat suuren lämpö­pumppulaitoksen. Tällainen laitos on valmistumassa tänä vuonna Runosmäkeen Rakennustoimisto Lunden Oy:n kokonaishintaurakassa. Laitos on kolmen megawatin lämmitystehollaan Suomen suurin.

”Urakkamme sisältää kaikki rakennustekniset ja talotekniset työt ja varaukset lämpöpumpputoimittajan vastuulla olevia laiteasennuksia varten”, kertoo Rakennustoimisto Lundenin toimitusjohtaja
Janne Lunden.

Pääurakoitsijan, Rakennustoimisto Lundenin toimitusjohtaja Janne Lunden (vas.) ja Runosmäen Lämmön toimitusjohtaja Petri Pyykkönen keskustelemassa viime talvena laitostyömaan jäljellä olevista töistä.

Kannattava investointi

Noin neljän kilometrin päässä Turun keskustasta­ pohjoiseen sijaitseva Runosmäen kaupunginosa valmis­tui nykyiseen kokoonsa 1970-luvun loppuun mennessä. Runosmäkeläiset asuvat valtaosin kerrostaloissa, joita hallinnoi noin 40 asunto-osakeyhtiötä. Kaupunginosan energiahuollosta on alusta asti vastannut Runosmäen Lämpö Oy, joka toimii myös uuden­ lämpöpumppulaitoksen rakennuttajana.

”Olimme etsineet noin kymmenen vuoden ajan ratkaisua, jolla voisimme korvata vanhan kaukolämpölaitoksen kannattavalla ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Esimerkiksi Varissuolle valmistui runsaat kymmenen vuotta sitten hakelaitos. Vastaava oli esillä myös Runosmäen energiaratkaisua valmistel­taessa. Nyt valittu lämpöpumpputekniikka merkitsee ilman muuta edistysaskelta sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta”, kertoo Runosmäen Lämmön toimitusjohtaja Petri Pyykkönen.

Läpihuutojuttuna lämpöpumppulaitoksen rakennuttamispäätöstä ei voi pitää, sillä osa Runosmäen taloyhtiöistä päätyi maalämpöön tai kaupungin oman energialaitoksen kaukolämpöasiakkaaksi.
”Myönteinen rakentamispäätös kannatti kuitenkin tehdä, sillä valtaosa Runosmäen kerrostaloista saa laitoksen valmistuttua lämmitysenergiansa uudesta lämpöpumppulaitoksesta”, Pyykkönen toteaa.

Ilma-vesilämpöpumppulaitoksessa tarvitaan halkaisijaltaan isoja putkia.

Uutta teknologiaa

Laitoksen tekniikka perustuu hollolalaisen Calefa Oy:n­ kehittämään lämpöpumpputeknologiaan. Tällä uudella teknologialla pystytään hyödyntämään hyvin matalia lämmönlähteitä ja tuottamaan hyvällä hyöty­suhteella erittäin korkeita, jopa alue- ja kaukolämpö­verkkoon soveltuvia lämpötiloja. Esimerkiksi lähes­ koko Mäntsälän kunta lämpiää nykyisin Calefan lämpö­pumpputeknologian avulla.

Myös Turussa on jo kertynyt myönteisiä kokemuksia samasta tekniikasta. Runosmäen läheisyydessä sijaitsevassa Orionin lääketehtaassa on käytössä vastaavanlaisia ilma-vesilämpöpumppuja.
Rakennusurakka valmistui alkukeväästä. Tämän jälkeen Calefa aloitti asennustyöt. Tuotantoon laitos saadaan arviolta tänä kesänä. Koko investoinnin suuruus on noin 5,5 miljoonaa euroa.

Vesikattotyöt sujuivat pikku pakkasillakin. Kymmenessä pakkas­asteessa ja sitä kylmemmässä saumojen teko tosin hidastuu mate­riaalisyistä.

Vanhan purusta uuteen

Työmaa käynnistyi vanhan kaukolämpölaitoksen purku­töillä.Peräti 95 prosenttia purkujätteestä saatiin kierrätykseen.

”Purun taloudellinen onnistuminen riippuu paljolti siitä, miten hyvin työmaalla ovat hallinnassa purkujätteitä hankkivien yhteistyökumppanien verkostot. Olemme toimineet Turun seudulla 1970-luvulta läh­tien, ja meillä on luottamukseen perustuvat yhteistyökuviot, jotka tässäkin kohteessa toimivat hienosti”, Janne Lunden kertoo.

”40-metrisen vanhan savupiipun kaato oli teknisesti vaativa työvaihe, johon tarvittiin kahta nosturia apuvälineiksi.”

Energiatekniikaltaan poikkeuksellinen kohde on Lundenin mukaan ollut varsin tavanomaista rakentamista. Maaperän vuoksi eli turkulaiseen tapaan koko rakennus on paalutettu – tässä tapauksessa lyötävin teräsputkipaaluin.

Rakennus on itse asiassa yhtenäinen 400 neliömetrin tekniikkatila. Betonielementtirunkoisen rakennuksen julkisivu on ruostutettua Corten-terästä. Julkisivu­ ulottuu vesikaton yläpuolelle, jotta tiheä putkiläpivientien ja lämmönkeräimien viidakko pysyy katseilta piilossa. Järjestelmän sydämen muodostavat rakennuksen sisään sijoitetut lämpöpumput.

Lämpöpumppulaitoksen talotekniikka ei olennaisesti poikkea muiden uudisrakennusten normaalista­ talotekniikasta paitsi yhdessä suhteessa. Massiiviset pohjavesiputket piti asentaa jo pääurakan aikana eli hyvissä ajoin ennen lämpöpumppuasennuksia, jotka ovat nyt meneillään.

”Ilmastoasiat ja hiilidioksidipäästöjen pudottaminen ovat maailmanlaajuisesti suuri tavoite. Runosmäen Lämpö näyttää etujoukoissa mallia koko maailmalle, miten se tehdään. Samalla edullinen energianhinta ja CO2-vapaa energiantuotanto heijastuvat suoraan alueen arvostukseen”, vakuuttaa projektipäällikkö Mikko Rantanen Calefasta.

Teksti ja kuvat Vesa Tompuri