Yli 90-vuotias kivitalo puolimetrisine seinineen Helsingin Etu-Töölössä osoittautui tosi haastavaksi ensiasennuskohteeksi älykkäälle lämmityksen ohjausjärjestelmälle.

Helsinkiläinen kivitalo oli yksi DNA:n Wattisen ensiasennuskohteista. Wattinen ohjaa patteritermostaatteja 3000 lattianeliömetrin tilassa, kuudessa asuinkerroksessa.

”Taloyhtiön ensisijainen motiivi ei ollut tarkoitus säästää rahaa. Asunnon lämmön etäohjaus, nyt kun se toimii, nostaa asumismukavuuden tasoa”, heittää kommenttina Torsten Lehtinen, Asunto Oy Museokatu 29:n hallituksen puheenjohtaja.

Säästöäkin on syntynyt. Wattinen on toimittanut kohteesta ensimmäisen toimintajakson analyysin. Seurantaraportti puhuu 5,1 prosentin säästöstä energiankulutuksessa – algoritmin normitus huomioi leudon talven.

Seinien läpäisyyn tarvittiin lisätehoa

Fiilikset eivät aivan olleet katossa, kun Wattinen asennettiin rakennukseen marras-joulukuun vaihteessa 2019.

Arkkitehti Lars Sonckin mukaan nimetyssä umpikorttelissa ovat omat tekniset pulmansa: tiilitalon paksut seinät läpäisivät huonosti radiolinkkitekniikan signaalin, joka kulkee patteriin asennetun anturin ja rappukäyttävässä toimivan reitittimen välillä. Useamman seinän läpäisyyn tarvitaankin jo lisätehoa. Lopulta Wattisen älyohjausjärjestelmä saatiin vaihtamaan dataa luotettavasti termostaattien ja reitittimien välillä.

”Tavallaan se yllätti, kuinka protovaiheessa tämä lämmityksen ohjausjärjestelmä vielä oli”, Lehtinen kommentoi.

Äly toimii yhdessä rakennuksen alkuperäisten rakenteiden kanssa. Ilmanvaihto kuitenkin perustuu edelleen painovoimaisuuteen. Ilmanvaihtohormit on vain huollettu. Näin puuttuu tehoa säätävä namiskuukkeli.

Selvää on, että rakennuksen ilmanvaihdon täytyy olla lievästi alipaineinen ilmanvaihtojärjestelmästä riippumatta.

Putkiremontista taas on aikaa runsaat viisi vuotta. Lämmönjakolaitteisto on uusi mutta patterit vanhat; niihin asennettiin nyt Wattisen ohjaustermostaatit.

Tasapainotusongelmaa ratkottiin

Kivitalon puolimetriset seinät ovat kaikkien WiFi-yhteyksien painajainen. Lehtisen mukaan DNA:n ohjausratkaisu ei juuri auttanut alkuperäiseen lämmönjakelun tasapainotusongelmaan: lämpöä ei tahdo riittää ylimpiin kerroksiin, ja alhaalla taas kärsitään kuumasta.

”Siihen lämmityksen tasapainotukseen Wattinen hankittiin sillä ajatuksella, että automatiikka kuristaisi hieman kuuman veden kiertoa niin, että lämpöä riittäisi tasaisemmin talossa ylös asti”, Lehtinen sanoo.

Lämmitysjärjestelmän tasapainottaminen tehdään erikseen.

Uuden sukupolven älykkäät lämmityksenohjausjärjestelmät, kuten DNA Wattinen, käyttävät etenkin turvallisuutensa osalta parantunutta radiolinkkitekniikkaa.

  

Värikäs puoli vuotta on takana, ja tilanne on hallinnassa. Museokadun kodin lämmityksen ohjaus mobiiliyhteydellä kesämökiltä kuulostaisi tehneen vaikutuksen Lehtiseen.

”Alussa oli hirveästi ongelma. Mutta kun tässä pahimmista lastentaudeista on päästy, voidaan nauttia asumisen mukavuudesta”, Lehtinen sanoo.

Data asunnon olosuhteista on luettavissa etänä, mutta lämmönsäätö optimoituu automaattisesti. Säätövalikot kuitenkin mahdollistavat myös manuaalisen ohjauksen.

”Wattinen toimii talossa nyt hyvin”

Liiketoimintajohtaja Mikko Lietsalmi DNA:sta kertoo, että Wattisen laitteistot, kuten termostaatit, käyttävät DNA:n NB-verkkoa. Wattinen-palveluun kuuluu mobiilisovellus, joka käyttää kännykän normaalia datayhteyttä tiedonsiirtoon. Näin Lietsalmen mukaan ohjaus onnistuu myös ulkomailta sen mukaan, miten datayhteys kännykkään on saatavilla.

”Tämä Museokadun hieno taloyhtiö oli Wattisen ensimmäisiä kohteita. Kiinteistön talotekniikka oli haastava, ja Wattinen puolestaan uusi ratkaisu. Siksi käyttöönoton alkuvaiheessa tuli eteen joitakin yllätyksiä”, Lietsalmi myöntää sähköpostilla antamassaan lausunnossa.

Nyt Wattinen toimii talossa hyvin ja jokaiseen asuntoon saadaan mukava 21–22 asteen lämpötila.

Näyttöjen aika

M-kategorian NB IoT korvaa pripaidSIM-liittymällä ja tekstiviesteillä etäohjattavat anturitermostaatit. Uuden sukupolven lisänä tulee automaatio, ja säädössä sääennusteita apuna käyttävät algoritmit.

IoT-ympäristön ensimmäinen sukupolvi taas oli datansiirroltaan yksisuuntainen ja tietoturvansa puolesta lähinnä katastrofi.

DNA Wattinen kuuluu LoRan sekä 868 megahertsin taajuudella toimivan Sigfoxin kanssa samaan radiolinkkitekniikoiden sukupolveen. Tekniikoilta on odotettu paljon. Niiden ohjausdatan salaus 128-bittisellä avaimella on itsessään jo oiva turvastandardi.

Suomi on aloittanut älylaitteiden turvallisuuden varmistamisen ensimmäisenä Euroopassa. Uusi tietoturvamerkki auttaa kuluttajia tekemään turvallisempia kodin älylaitehankintoja.

Sellainen DNA Wattisella onkin, EN 303 645 -standardiin perustuva merkintä.

NB-IoT-verkkotekniikka on paljastunut protovaiheiseksi: roaming-sopimusten puuttumisen takia etäohjausta ei voi tehdä ulkomailta. NarrowBandin M-kategoria, jota Wattinen käyttää, sallii toisen rajapinnan.

Teksti Reijo Holopainen, kuvat DNA