Rakennustaito
28.5.2020 | Päivitetty 22.9.2020
Valesokkeli on osa ulkoseinän alaosaa. Se rajoittuu kylmään ulkoilmaan ja sisäilmaan lattian rakenteisiin sekä kosteaan että märkään lattian alusmaahan. Kun kaikki edellä mainitut elementit ja niiden reunaehdot huomioidaan eri vuodenaikoina, tarvitaan korjaussuunnittelijalta vankkaa rakennusfysiikan osaamista.
Yhden osa-alueen huomiotta jättäminen aiheuttaa suuren epäonnistumisen riskin uudelle rakenteelle. Korjausrakentamisen lähtökohta on, että vaurio ei enää uusiudu. Jos suunnittelija jättää huomioimatta jonkin kosteuslähteen, jota ei poisteta, uusi rakenne vaurioituu suurella todennäköisyydellä.
Työjärjestys:
Ensin sokkelin tuuletuksen poraaminen, (sininen nuoli). Poraus vain silloin, kun ilmareikä on vähintään 200 millimetriä maanpinnan yläpuolella.
A Kosteussulun asennus sokkelin ja valun väliin.
B Ilmastointisalkojen asennus. Salkojen välissä ilma-aukko (siniset nuolet).
C ”Kovan” eristeen asennus. Eriste toimii korotusvalun ulkomuottina.
D Kantavan eristeen asennus, (400 eriste). Rakennesuunnittelija tarkistaa kantavuuden.
E Korokevalu C35/45.
F Ilmatiiveyseristeen asennus, esim. vesi-eriste tai vastaava.
G Ulkoseinän alaosan korjaus rakennesuunnitelman mukaan.
Valesokkelirakenne
Valesokkelista on esitetty RT-kortti ”RT820.1” vuonna 1957. RT-kortti on uusittu 1970-luvulla, mutta peruajatus rakenteesta on pysynyt samana. Näitä sokkeleita rakennettiin runsaasti vuosina 1970 – 1990. Niitä esiintyy erittäin paljon ko. vuosien pientalojen rakennuskannassa, arvion mukaan n. 25 – 30 prosentissa pientalokannasta. Suurin virhe rakentamisessa oli se, että talojen ulkopuolinen maanpinta on joko ulkoseinän alapuun tasolla tai reilusti sen yläpuolella, jopa 300 millimetriä. Yleensä valesokkelin betoniosa ei ole ollut vesitiivistä betonia, ja seinän alaosa on kastunut ja aiheuttanut kosteus- ja homevaurion. Niissä taloissa, joissa ulkoseinän alapuu on selvästi yli 200 millimeteriä maanpinnan yläpuolella, on vauriotaso melko vähäistä.
Oikeassa kuvassa esitetty malli on erittäin yleinen. Sokkelin sisäpuolinen eristäminen on lisännyt merkittävästi rakenteen vaurioitumista siksi, että eristeen vaikutuksesta sokkeli on talvella kokonaan pakkasen puolella, kuten on myös ulkoseinän alaosa. Tämä mekanismi aiheuttaa suuren kondenssiriskin ulkoseinän alaosiin ja lisää merkittävästi kosteuskuormaa.
Kaikkien kosteusvaurioiden korjaamisessa on selvä järjestys. Ensin pitää selvittää, mistä kosteus on tullut rakenteeseen, ja toiseksi on suunniteltava, miten kosteuden lähde poistetaan tai estetään niin, vaurio ei enää uusiudu. Jos tätä ei pystytä selvittämään, on turha ruveta korjaamaan rakennetta, koska vaurion uusiutumisriski on melkein 100 prosenttia.
Toiseksi, uutta rakennetta ei kannata suunnitella eikä tehdä samalla tavalla kuin vanhaa, koska sama rakenne on jo ennestään vaurioitunut.
Muutamia vinkkejä kosteusrasituksen poistamiseen…
Korjausmalli on vain yksi ehdotus korjaukselle. Toki muitakin malleja on olemassa, mutta tässä mallissa on keskitytty uuteen rakennemalliin niin, että se toimisi rakennusfysiikan näkökulmasta katsoen oikein ja uudelleen vaurioitumisen riski olisi mahdollisimman pieni.
Ulkoseinärakenteen alaosan uusiminen on yleensä tehtävä noin ikkunoiden alapintaan saakka. Uusimistarpeen korkeus perustuu kuntotutkimukseen, jossa on määritetty seinän mahdollinen mikrobipitoisuus.
Vanhan valesokkelin jäävät rakenteet on puhdistettava huolella.
Puhdistuksen tarkoitus on saada pinta haitallisista mikrobeista puhtaaksi.
Betonipinnat on hiottava tai kaavittava huolella. Paras tapa olisi pintojen liekittäminen eli polttaminen.
Desinfiointia ei nykyisin suositella.
Uuden sokkelirakenteen ja ulkoseinän alaosan tuuletuksen voi järjestää rei-ittämällä valesokkelin alaosa. Talon omistajan on kuitenkin muistettava, että maanpintaa ei nosteta missään vaiheessa reikätason yläpuolelle.
Osakkaan huoneistoremontti ei saa häiritä taloyhtiön korjaushanketta eikä nostaa tämän hintaa. Kun osakkaan oma remontti tehdään samanaikaisesti taloyhtiön hankkeen kanssa, voi syntyä ongelmia kustannusten jaossa ja jopa eripuraa osakkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta....
Jyväskylän keskusta kasvaa ylöspäin. Puistolan Torniksi ristitystä kohteesta on tulossa kantakaupungin maamerkki. Jyväskylän kantakaupunkiin kohoava Puistolan Torni on saanut nimensä oman kaupunginosansa mukaan. Rakenteilla oleva asuintalo kohoaa Puistolan lounaislaidalle Kalevankatu...
Urakkaviivästyksiä on mahdollista estää muun muassa parantamalla sopimusmallia. Huolellinen työpäiväkirjan täyttäminen kannattaa aina, samoin kertyneen osaamisen jakaminen yrityksessä seuraavia urakoita varten. Urakan viivästyminen on yleensä paitsi sään myös monen muun...
Osakkaan huoneistoremontti ei saa häiritä taloyhtiön korjaushanketta eikä nostaa...
Jyväskylän keskusta kasvaa ylöspäin. Puistolan Torniksi ristitystä kohteesta on...
Energia- ja vesialan tärkein kansainvälinen näyttely ISH keskittyi tänä vuonna i...
Ongelma on kylmä kulmahuone ei isompaa kosteusvauriota, valesokkeli joka ilmeisesti vuotaa jostakin on tullut kylmää koko ajan.
Rakennusvuosi 1982 ilmalämmitys ja kaukolämpö.
Onko järkevää purkaa sisäpuolelta kipsilevyt pois ja vaihtaa alajuoksu ja valaa uusi antura tilalle, nostaa valu samalle tasolle kun lattian alapinnalle.
Puhallusilmaa on lisätty lämmityksen pitämiseksi ja lisäpatteria on käytetty kovilla pakkasilla.
Pesuhuoneessa olen tehnyt remontin yli 15 vuotta sitten, siellä oli vikana tuulensuoja muovi joka oli päällekkäin yli 50 cm väli oli homeessa, ulkoseinän osalta.
On toiminut hyvin eikä hometta ole ollut sen jälkeen.
Jos sais jotain järkevää vastausta olisin kiitollinen
Pitäisikö lämpökuvata pakkasella paljonko kyseinen toimenpide tulisi maksamaan.
Miksi rakenteen desinfiointia ei nykyisin suositella? Mitä vikaa on valesokkelin korjaamisessa esim. Termokengillä?