Uusi Lastensairaala on valtakunnan tunnetuin rakennuskohde. Ammattiylpeys ja vuosikymmenten kokemus takaavat hyvän lopputuloksen.

Taivaita hipovat nostokurjet piirtävät talvista taivasta Helsingin Meilahdessa. Lämpötila laskee pakkaselle, kun aurinko menee kolmen maissa mailleen. Työt Uuden Lastensairaalan työmaalla jatkuvat hyvällä sykkeellä, kun lähes 50 000 kerrosneliötä kohoaa perinteiselle sairaala-alueelle.

Työmaavierailumme ajoittuu ajankohtaan, jolloin kolmen kerroksen korkuisten teräspilareiden asennus on juuri aloitettu. Vaikka leuto alkutalvi on suosinut rakentamista, ovat puuskaiset tuulet olleet kiusana. Yhteistyökumppaneiden joustavuus on tiiviillä aikataululla tehtävässä projektissa tärkeää.

”On tärkeää, etteivät yhteistyökumppanit heti huuda lisäaikaa, vaan ovat valmiita yhteispelillä ratkomaan ongelmat. Eilenkin piti asentaa kymmenen pilaria, mutta kovan tuulen vuoksi saimme vain kolme pystyyn. Tänään teemme sitten vähän pidempään”, SRV:n rakennusmestari ja vastaava työnjohtaja Matti Julin sanoo.

Vaatimuksena korkea muuntojoustavuus

Lastensairaala poikkeaa muun muassa betoniteräksen määrän, holvien paksuuden ja kerroskorkeuden osalta tavallisesta toimistorakennuksesta. Syynä on se, ettei rakennuksessa käytetä jännitettyjä rakenteita vaan ne korvataan suurella määrällä raudoitteita.

”Sairaalassa pitää olla korkea muuntojoustavuus, eli uusia reikiä pitää pystyä tekemään rakenteisiin tarpeiden niin vaatiessa. Vain kuorilaatoissa on jännitys, mutta nekin on suunniteltu niin, että niistä voidaan tarvittaessa mennä timanttiporalla läpi määrätyistä kohdista jälkeenpäin”, Julin sanoo.

Sairaalarakennuksen erityispiirteet tuntuvat jo rakentamisen alkuvaiheessa.

”Rakennukseen tulee 14 hissi- ja nostinkuilua, joiden osuus on noin puolet kaikesta betoniteräsasennustyöstä tässä vaiheessa”, Julin kertoo.

Betonin sisällä olevan teräksen määrä on monissa rakenteissa lähellä kuuden prosentin rajaa.

”Paikoin ollaan lähellä sitä, että pilarit ovat teräs- eivätkä betonirakenteita”, Julin hymähtää.

Myös raudoitusteräksen paksuus on paikoitellen järeintä, mitä saatavilla on, eli 32-millistä harjaterästä.

Massiiviset valut

Rakennuksen runko valetaan paikalla kellarista neljänteen kerrokseen. Tähän kuluu betonia kaikkiaan 16 000 kuutiometriä. Kaikkiaan betonia käytetään noin 24 000 kuutiota, sillä muun muassa kaikki pilarit, palkit ja kuorilaatat betonoidaan. Parhaimmillaan valua on tehty yli 3 000 kuutiota kuukaudessa.

”Neljännestä kahdeksanteen kerrokseen tehdään liittorakenteella, jossa on teräspilarit, deltapalkit ja valettavat kuorilaatat. Yhdeksäs kerros on konehuone, jossa on myös teräsrunko, mutta siellä on ontelolaatat. Kaikki julkisivut ovat eri materiaaleilla verhoiltavia sandwich-elementtejä. Pintamateriaaleiksi tulee keraamista kennolaattaa, peltiä ja lasia”, Julin luettelee materiaalivalintoja.

Massiivisten betonivalujen lisäksi myös Parman Forssan tehtaiden valmistamat seinäelementit ovat poikkeuksellisen suuria. Korkeimmat niistä ovat 4,5-metrisiä eli lähellä maksimikorkeutta, jota voidaan maanteillä kuljettaa. Elementtien eristeenä on uretaani.

Luottokumppaneita ja hyvää yhteistoimintaa

Työmaan yhteistyökumppanit on valittu tiukalla seulalla. Kilpailutukseen hyväksyttävillä yrityksillä tulee olla riittävät resurssit urakkakokonaisuuksien toteutukseen, riittävä kokemus laajuudeltaan ja vaativuudeltaan vastaavista hankkeista sekä asiantuntevat vastuuhenkilöt toteutukseen. Urakoitsijavalinnat perustuvat kilpailutukseen.

”Luotetut kumppanit ja hyvä yhteistoiminta takaavat onnistumisen tällaisessa urakkamuodossa. Joukossa ei saa olla yhtään huonoa lenkkiä”, Julin sanoo.

Monien kumppaneiden kanssa Julin on tehnyt menestyksellä useita projekteja, joten luotto kumppaneihin on vahvalla pohjalla. Julin on SRV:n edustajana osallistunut urakoitsijoiden valintaan kilpailutuksen aikana hankintainsinöörin kanssa, joka on tehnyt urakoitsijoiden tarjousten vertailut. SRV:n urakoitsijavalinnat hyväksyy tilaaja eli Kiinteistö Oy Uusi Lastensairaala.

Julinilla on yli 30 vuoden ura rakennusalalla, josta reilut 20 vuotta SRV:llä. Viime vuodet hän on työskennellyt useissa vaativissa suurkohteissa, kuten Tampereen syksyllä 2014 valmistuneen tornihotellin työmaalla ja Helsingin Katajanokalla, kun vanha vankila muunnettiin hotelliksi.

Suomalaista osaamista

Kotimaisten rakentajien osuus kiinnittää työmaalla huomion. Tähänastiset aliurakkasopimukset on tehty suomalaisten yritysten kanssa. Heillä on töissä ulkomaalaista työvoimaa, esimerkiksi raudoittajaporukka tulee Puolasta.

”Virolaiset rakentajat eivät pärjänneet paikallavalurungon kilpailutuksessa, koska he eivät pystyneet tarjoamaan sellaista kokonaispakettia, jota edellytimme. Kaikki on tehty tarkan hankintamenettelyn kautta”, Julin kertoo.

Hyvin valittujen yhteistyökumppaneiden rinnalla oma parinkymmenen hengen luottomiehitys takaa onnistumisen.

”Meillä on 14 hengen omassa porukassa sopiva sekoitus kokemusta ja nuorta osaamista, muun muassa viisi eri osaamisalueiden projekti-insinööriä ja viisi työnjohtajaa”, Julin sanoo.

Perehdyttäjä opastaa taajaan vaihtuvaa porukkaa työmaan tavoille.

”Joka päivä meille tulee uusia ihmisiä ja aina kello puoli kahdeksan alkaa uusien perehdytys. Tällä hetkellä työmaalla toimii noin 150 henkeä, mutta kaikkiaan täällä on tehnyt töitä yli 600 henkeä”, Julin kertoo.

Pitkä louhinta-aika

Heinäkuussa 2014 alkaneet louhintatyöt kestivät yli vuoden. Kalliota louhittiin 46 000 kiintokuutiometriä.

Syynä pitkälle louhinta-ajalle on ollut ennen kaikkea työmaan ympäristö, joka on asettanut erityisvaatimuksia työlle. Naapurissa sijaitsevat Naisten- ja Lastenklinikka sekä Meilahden sairaala ovat toimineet koko rakennusajan normaalisti, ja niiden toiminta on pitänyt huomioida räjäytystöissä.

”Meillä oli päivittäin neljä räjäytysikkunaa, jolloin sairaaloissa osattiin pitää arimmat laitteet pois päältä. Pidimme paukut sen kokoisina, ettei haitallista tärinää syntynyt. Louhintaurakoitsijalla oli koko ajan tärinämittarit sijoitettuna lähiympäristön rakennuksiin, joiden avulla voitiin seurata, etteivät tärinät ylittäneet ennalta määritettyjä ohje- tai raja-arvoja”, Julin muistelee.

Louhinta-aikaan vaikutti olennaisesti myös rakennuslupien saaminen ja tontilla olleen logistiikkakeskuksen purkaminen. Myös naapuruston suurlähetystöt ja muut asukkaat ovat vaikuttaneet räjäytystöiden aikataulutukseen.

”Pienet panokset ja pitkä louhinta johtivat siihen, että lähdimme räjäytysten kanssa samanaikaisesti rakentamaan uusia perustuksia. Koko ajan piti huomioida, etteivät räjäytykset haitanneet myöskään tätä työtä. Päällekkäisten työvaihteiden ajoittaminen on ollut tarkkaa hommaa.”

Terve talo

Uuden Lastensairaalan rakentamisessa noudatetaan Terve talo -kriteerejä. Ne on huomioitu suunnittelusta lähtien ja niiden toteutumista valvotaan säännöllisillä mittauksilla ja työmaapalavereilla. Rakennuttajan suunnittelija Ramboll Finland Oy on tehnyt runkosuunnitelmat, kuinka Terve talo -kriteerit täytetään. Urakoitsija SRV:n vastuulla on esittää käytännön toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään.

”Käymme Terve talo -palavereissa läpi muun muassa kaikki kosteudenhallintaan ja puhtaaseen sisäilmaan vaikuttavat työmenetelmät ja materiaalit”, rakennusmestari Matti Julin kertoo. Terve talo -kriteerit vaikuttavat paljon esimerkiksi betonivaluun, jossa pitää saada optimiolosuhteet ja riittävä aika kuivumiselle. Tiukat aikataulut asettavat usein tekijät kovan ristipaineeseen näiden vaatimusten kanssa.

Poikkeuksellinen rahoitus

Uuden Lastensairaalan rahoitus poikkeaa melkoisesti kaikista aiemmista julkisista rakennushankkeista. Hankkeen tukiyhdistyksen kansalaiskeräys on tuottanut 175 miljoonan euron hankkeeseen 36,5 miljoonaa euroa, joka ylitti keräykselle asetetun 30 miljoonan euron tavoitteen. Sekä Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiiri HUS että valtio tuovat hankkeeseen 40 miljoonaa euroa, ja pankkilainalla katetaan loput rahoituksesta. Hankkeen budjettiin lisättiin hankesuunnitteluvaiheessa Uuden Lastensairaalan alle rakennettavan pysäköintilaitoksen, vanhan logistiikkakeskuksen purkutyön sekä alueen rakentamiskelpoiseksi tekemisen kustannukset. Mainitut lisäykset sekä laskelmien indeksitarkistus nostivat kustannuksia noin 15 miljoonalla eurolla, arvio HUS.

Tukiyhdistys on perustellut helmikuussa 2013 aloitettua kansalaiskeräystä näin:

”Ilman yksityistä rahoitusta sen rakentaminen siirtyisi pitkälle tulevaisuuteen. Tämän vuoksi osa julkisen sairaalan rahoituksesta on päätetty kerätä historiallisella tavalla yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä.”

Keräysrahoitusta on myös arvosteltu julkisuudessa. Muun muassa Aalto-yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkman kirjoitti Helsingin Sanomissa huhtikuussa 2014:

”Julkisen vallan tulisi toteuttaa hankkeita harkitun priorisoinnin perusteella. Nyt viranomaisille syntyy houkutus unohtaa tärkeysjärjestys ja laistaa velvollisuuksistaan sellaisten hankkeiden osalta, jotka saavat kansalaisia avaamaan kukkaroitaan.”

Teksti Jukka Nortio, kuvat Tommi Tuomi