Jyväskylän Seppälään 1972 rakennettu Suomen ensimmäinen Prisma on enää muisto vain. Tarkan toiminnan työmaaksi luonnehdittuun purku-urakkaan sisältyi myös asbestin purkua.

Vuodenvaihteessa voimaan astunut uusi asbestilaki on tuonut muutoksia varsinkin saneeraus- ja purku-urakoihin. Aikaisemmin rakenteiden asbestipitoisuutta ei ollut pakko tutkia. Nyt kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa rakennuttajan tai muun rakennushanketta ohjaavan tahon on huolehdittava, että purkutyötä varten tehdään asbestikartoitus, jossa asbesti paikallistetaan ja selvitetään sen laatu ja määrä.

Asbestin sijainti on merkittävä tila- ja rakennuspiirustuksiin sekä työselostuksiin. Asbestilaadun määrittelyssä krokidoliitti erotetaan muusta asbestista. Asbestitöiden päätyttyä on tehtävä ilmanpuhtauden jälkimittaus. Silloin tila on alipaineistettava ja painetta seurattava, kunnes laboratoriosta saadaan puhtaat paperit.

Seppälän Prisman asbestiurakasta vastaavan muuramelaisen Democon Service Oy:n työnjohtaja Heikki Itäsaari kehuu lakia hyväksi. Sen vaatima jälkimittauksien dokumentointi vähentää jälkipyykkiä.

”Tilaajan ei tarvitse miettiä, miten työ on tehty. Tulevissa hankkeissa dokumentaation pohjalta voidaan katsoa, mitä ja missä on tehty.”

Prismaa purkavan SK-Purku Oy:n toimitusjohtaja Santeri Karell on samaa mieltä.

”Kun menemme asbestipurkutöiden jälkeen alueelle, olemme tietoisia, että asbesti on poistettu ja ilma on puhdasta.”

”Tässä kohteessa asbestia on iv-kanavan tiivisteissä. Asbesti on hyvin sitoutunut, eikä sitä vapaudu ilmaan ollenkaan. Sauma leikataan irti ja asbesti irrotetaan, pakataan ja viedään loppusijoituspaikkaan kannellisella lavalla niin, että pöly ei pääse vapautumaan”, Itäsaari kuvaa.

Rakennushankkeen vaarallisin vaihe

Seppälän Prisma oli 1972 Jyväskylän suurimpia työmaita, jossa hääri pääurakoitsijan lisäksi kymmeniä aliurakoitsijoita. Prisman purkutyössä on mukana kuusi SK-Purku Oy:n haalareissa liikkuvaa työntekijää sekä kahdeksan alihankkijoiden työmiestä, joista kolme on Democonin asbestinpurkajia.

”Kokonaispurkaminen on nopeampaa kuin rakentaminen, mutta saneerauspurkamisessa on useita tilanteita, joissa mennään aika lähelle rakentamisen aikatauluja. Syynä ovat muun muassa jätteen lajittelu sekä pölyosastointi”, kertoo purkutyömaata johtava Karell.

Vastaavasti kuin rakennushankkeissa, myös purkutöiden päättyminen voidaan aikatauluttaa päivän tarkkuudella. Seppälän Prisma purettiin lopullisesti elokuun 15. päivä. Myös purkualalla puhutaan laadusta. Itäsaari sanoo, että varsinkin saneerauspurku-urakoissa loppusipistely on kuin kirurgin työtä.

”Edellisessä hankkeessa, joka tehtiin Puolustusvoimille, piti tehdä purkutöistä erillinen laatusuunnitelma.”

”Purkutyö on nykyään tarkkaa toimintaa, jätejakeiden oikeaoppista erottelua, lajittelua ja logistiikan hallintaa. Purkutöiden jälkeen tiedetään kilon tarkkuudella kaikkien jätejakeiden painot ja määrät. Jätteestä esikäsitellään paikan päällä 99,5 prosenttia”, Karell kuvaa.

Hänen mukaansa myös kustannuspaineet ja kilpailu kulkevat samaa rataa kuin rakentamisessa – tarjouskilpailut voittaa yleensä halvin.

”Meillä hinnoittelu on aina sama. Omat kulunsa on otettava pois, mutta työ pyritään tekemään aina mahdollisimman hyvin”, Itäsaari sanoo.

Karell pohtii, että myös aikataulut ovat entistä kireämpiä, eikä kiire ainakaan edistä laatua tai turvallisuutta. Itäsaari korostaa, että työn suunnittelussa purkutyölle pitää antaa järkevät aikataulut.

”Kyseessähän on rakentamisen vaarallisin työvaihe. Vaikka laki vaatii asbestikartoituksia, tilaajapuoli ei ole halukas sisällyttämään niitä hankkeen aikatauluihin. Menettelyllä säästettäisiin aikataulupaineita ja pystyttäisiin arvioimaan kustannukset.”

Kiinteä hinta asbestin kartoitukselle selviää vasta, kun päästään kohteeseen ja nähdään potentiaaliset paikat, joissa asbestia voisi olla. Lähes poikkeuksetta tiettyyn aikakauteen kuluvissa kohteissa tulee kartoituksen ulkopuolelta asbestia, mutta aikatauluissa näille yllätyksille ei vieläkään ole selkeää varausta.

Asbestiurakoitsija tekee suunnitelmat asbestikartoituksen pohjalta. Suunnitelmat hyväksyy tilaaja, sen valvoja tai valvojan konsultti. Seppälän Prismassa tilaajana on Keskimaa Oy ja valvojana Ramboll Oy.

Asbestityön turvallisuutta koskeva asetus edellyttää myös kirjallisen turvallisuussuunnitelman laatimista. Itäsaari ja Karell korostavat, että purkutyössä turvallisuusasiat kannattaa muutenkin ottaa tosissaan, sillä koko ajan on riski, että jostain tulee tavaraa päälle ja silmille.

Itäsaari hymähtää, että mediassa asbestiin liittyy nykyään suoranaista hypetystä, jossa aikanaan suositusta rakennusmateriaalista on tehty lähes radioaktiivisten aineiden kaltainen ympäristöriski.

”Nykyisillä säädöksillä ulkopuolisten ihmisten altistumisen riski on häviävän pieni, kun työn suorittaa koulutettu henkilöstö. Eniten pitää miettiä työntekijäparkaa ja antaa aikaa tehdä työ kunnolla.”

Kohde Seppälän Prisma

• Tilaaja Keskimaa Oy
• Valvoja Ramboll Oy
• Suunnittelija ja pääurakoitsija SK-Purku Oy
• Aliurakoitsijat: asbesti Democon Oy, kuljetukset, muut
• Urakan arvo 600 000 euroa
• Alkoi 15.5.2016
• Päättyi 15.8.2016

Kustannuksia ja byrokratia

Uusi asbestilaki on lisännyt myös byrokratiaa. Asbestipurkutyön aloittamisesta on tehtävä ilmoitus aluehallintovirastoon. Suunnitelmat ja selvitykset on toimitettava kirjallisina. Ilman asbestipurkutyökoulutusta purkutyömaille ja niiden johtamiseen ei ole asiaa.

Asbestipurkutyölupien myöntäminen on keskitetty Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon Tampereelle. Virasto pitää yllä myös rekisteriä yrityksistä ja työntekijöistä, joilla on asbestilupa.

Jopa kattoalan yritykset ovat joutuneet hakemaan purkulupia ja kouluttamaan henkilökuntaa, sillä lain myötä asbestipitoisista katto- ja seinälevyistä on tullut asbestipurkutyöluvan alaista työtä. Myös asbestin siirtoon kelpuutetaan vain valtuutuksen saanut henkilö.

”Nyt eletään muutoksen tuulissa, eikä viranomaisillekaan ole vielä täysin selvää, mikä lopullinen muotti on”, Democon Service Oy:n työnjohtaja Heikki Itäsaari miettii.

Eniten keskusteluja ovat herättäneet asbestilain nostamat kustannukset ja aikataulujen venymiset. Saneerauskohteissa taloyhtiö ei anna lupaa aloittaa remonttia, ennen kuin osakkeenomistaja on selvittänyt, onko kohteessa asbestia.

Asbestikartoitus kestää ja maksaa, samoin asbestitöiden jälkeiset materiaali- ja ilmanäytteiden analysoinnit. Purkutilan suojausta ei saa purkaa, ennen kuin on varmistettu, että ilmassa ei ole asbestia. Kustannuksia nostavat myös odotuksen aikana käytettävät alipaineistajat ja mittarit.

”Jossain kohteissa, kuten putki- tai kylpyhuoneremonteissa, joissa työ on monimutkaisempaa, sulkutunnelit kolmiportaisia ja asukkaat voivat joutua muuttamaan väistötiloihin, hinta voi tuplaantua”, Itäsaari arvioi.

Vaarana on, että kustannuspaineet voivat houkutella projektien vetäjiä kapseloimaan todettu asbesti rakenteisiin.

SK-Purku ja Democon ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2013. Karell ja Itäsaari näkevät purkualan kehittyvänä. Kohteet kasvavat, kun isoja tuotantolaitoksia, liikekiinteistöjä ja suuria kerrostaloja on tullut tiensä päähän.

Huomisen haasteita ovat kilpailun, työsuojelumääräyksien ja aikataulujen kiristyminen, samoin ammattihenkilöstön löytäminen ja sen pysyvyys.

Karell hehkuttaa purkutöiden monipuolisuutta.

”Ammattitaitoinen purkumies on parhaimmillaan timpuri, koneen kuljettaja, timanttimies, maamies, viemäriasentaja, kaikkea mahdollista. Skaala on laaja ja työmaat vaihtuvat. Superhyper-kavereilla myös palkkataso on erittäin hyvä.”

Asbesti

Asbesti on yleisnimike kuitumaisille silikaattimineraaleille. Asbestia on käytetty rakentamisessa jo yli 4 000 vuoden ajan.

Sisään hengitettynä asbesti aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, kuten asbestoosia, keuhkosyöpää ja mesotelioomaa.

Vuosina 1918–1988 Suomessa käytettiin asbestia 300 000 tonnia. Yleisintä käyttö oli 1960–70-lukujen vaihteessa. Sairauksien viive altistumisesta on 10–40 vuotta. Sairauksien esiintyminen onkin nyt suurimmillaan.

Vaarallisuutensa vuoksi asbestin käyttö on useissa maissa kielletty. Suomessa asbestin käyttöä rajoitettiin jo 1970-luvulla. Täyskielto tuli voimaan 1.1.1994. Maailmalla asbestia käytetään edelleen suuria määriä. Esimerkiksi Venäjä tuottaa miljoona tonnia asbestia vuodessa.

Teksti Santeri Pakkanen, kuvat Petri Blomqvist