Isännöinnin uusista eettisistä ohjeista tulee vähitellen maan tapa, uskoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Alalla tulee painetta toimia ohjeiden mukaan, sillä kielteinen julkisuus on nykyään tehokas pelote.

Uusilla eettisillä ohjeilla haluttiin isännöintialalle etenkin toiminnan ja talouden läpinäkyvyyttä. Ohjeet ovat asiakkaiden, mutta myös isännöitsijöiden hyödyksi.

”Yhteiset pelisäännöt selkeyttävät toimintaa kaikkien näkökulmasta”, korostaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Ohjeisiin kytkeytyy valvontajärjestelmä eli vuoden alussa perustettu Isännöinnin eettinen neuvosto.

”Tietenkin tarvitaan joku, joka katsoo ohjeiden perään. Eihän ohjeilla muuten mitään virkaa olisi”, Koro-Kanerva painottaa.

Ongelmakohtiin on puututtu

Uusissa eettisissä ohjeissa on kaikkiaan 13 kohtaa. Monet niistä korostavat avoimuutta, hyvää tiedonkulkua ja isännöinnin lojaliteettia asiakasta kohtaan. Koro-Kanerva ottaa esimerkiksi isännöintimaksujen muutokset.

”Ennen on yksipuolisesti ilmoitettu, että hinnat nousevat. Hintojen korottaminen on kuitenkin sopimusmuutos, johon on oltava asiakkaan suostumus. Tämä suostumus on myös dokumentoitava.”

Maksut on muutenkin eriteltävä selkeästi kerran vuodessa. Laskujen hyväksyntäänkin on tullut muutoksia.

”Nykyään asiakkaalle on tämän pyytäessä järjestettävä mahdollisuus tarkistaa ja hyväksyä erillisveloitukset ennen kuin ne laitetaan maksuun.”

Taloyhtiölle ei voi myöskään tehdä hankintasopimuksia heidän tietämättään tai niin, ettei sopimuksista pääse eroon muutoin kuin irtisanomalla isännöinnin.

”Ohjeissa on nyt tarkennettu niitä kohtia, jotka ovat perinteisesti hiertäneet”, Koro-Kanerva muistuttaa.

Valvonnalla on ohjausvaikutusta

Ohjeiden noudattamista valvoo vuoden alussa perustettu Isännöinnin eettinen neuvosto. Se on riippumaton taho, joka toimii Keskuskauppakamarin alaisuudessa.

Koro-Kanervan mukaan neuvostoa perustettaessa mietittiin pitkään, millaisia seurauksia ohjeiden rikkomisesta voisi tulla.

”Rahallinen rangaistus ei tullut kysymykseen, koska neuvostolla ei ole varsinaista tuomiovaltaa. Mutta julkisuus on nykyään hyvä pelote. Epäkohdat menevät mediassa hyvin läpi.”

Neuvoston antamissa huomautuksissa ei julkaista nimeä, mutta varoituksissa julkaistaan.

”Odotamme, että ohjeet ohjaavat oikeisiin toimintatapoihin alalla. Kun on valvova taho, niin se kannustaa käymään ohjeita läpi ja tarkistamaan, ovatko omat toimintatavat linjassa ohjeiden kanssa.”

Liiketoiminnan vapaus säilyy

Ilman eettisiä ohjeita isännöintiala ei toki aiemminkaan ollut. Edelliset ohjeet olivat kuitenkin hyvin otsikkotasoiset.

”Ne olivat yleviä tavoitteita ilman konkretiaa. Päivittämisen tarve oli selvä”, Koro-Kanerva tähdentää.

Isännöintiliitto teki ohjeet yhdessä Kiinteistöliiton kanssa. Työhön lähdettiin melko erilaisista tilanteista.

”Me halusimme vaalia liiketoimintavapautta. Isännöinnillä pitää olla vapaus kehittää toimintaansa. Kiinteistöliitto halusi taas tarkempia ohjeita ihan arjen tasolle.”

Koro-Kanervan mielestä lopputulos on hyvä.

”Ohjeissa on selviä ja konkreettisia tavoitteita, mutta emme väännä rautalangasta, miten tavoitteisiin päästään.”

Toimitusjohtaja uskoo, että eettisistä ohjeista tulee vähitellen maan tapa: ne tulevat tutuiksi paitsi isännöitsijöille, myös taloyhtiöiden hallitusjäsenille.

”Tämä ei ole pikajuoksu, vaan maraton. Ohjeiden merkitys vahvistuu ajan myötä, kun alalla tulee painetta toimia niiden mukaan. Rakennamme ennen kaikkea luottamusta isännöintialaan.”

Teksti ja kuvat: Antti Pulkkinen

Isännöintiliitto: Isännöinnin eettiset ohjeet