Viherkerroin lisää töitä ja kustannuksia, mutta rakennuttajalla on vapaus valita erilaisista ratkaisuista.

Viherkerroin on arkisempi asia kuin arvaisikaan. Monet ratkaisut ovat jo käytössä.

”Viherkerroin on vielä tuntematon käsite työmailla. Mutta suurin osa siihen liittyvästä rakentamisesta on jo tuttua”, Lujatalon kohdemestari Ahti Korhonen kertoo.

Lujatalo toimii pääurakoitsijana Helsingin viherkertoimen pilotti-
kohteissa Sienankujalla, Kuninkaantammessa. Helsingin Asuntotuotantotoimiston rakennuttamissa kahdessa kaupungin vuokratalossa sekä Helsingin Asumis­oikeus Oy:n asumisoikeustalossa viherkerroin on 0,8. Lukema on tavallinen asuinalueilla. Sitä on toteutettu viherkatoilla, istutuksilla, viljelylaatikoilla ja hulevesijärjestelmillä.

Viherkertoimella varmistetaan tonttien riittävä viherpinta-ala,
ehkäistään hulevesitulvia ja varaudutaan ilmastonmuutokseen.  Monipuolinen kasvillisuus lisää viihtyisyyttä, mutta myös viilentää mikroilmastoa hellepäivinä ja varjostaa sopivasti.

Vaikka viherkerroin lisää töitä ja kustannuksia, rakennuttajalla on vapaus valita erilaisista viherratkaisuista, joita kertoimen laskentaohjelma tarjoaa.

Nykyään kerroin huomioidaan jo kaikissa Helsingin uusissa kaavahankkeissa lukuun ottamatta keskustaa. Se näkyy työmailla samalla, kun asemakaavat siirtyvät toteutukseen.

Myös muissa suurissa kaupungeissa on kehitteillä paikallisiin oloihin sopivia viherkertoimia. Berliini otti viherkertoimen käyttöön ensimmäisenä vuonna 1997.

Hulevesiratkaisut työläimpiä

Tontin viherkerroinlaskelma liitetään rakennuslupahakemukseen.

”Hulevesiratkaisut ovat työläimpiä ja vaativat huolellisuutta. Se ei ole kuitenkaan ongelma, jos suunnitelma on hyvä ja urakoitsija pätevä. Valmistumisen jälkeen niiden toiminta riippuu myös ylläpidosta.”

Helsingin Sienankujalla viherkertoimen toteutuksessa kohdattiin alkuhankaluuksia. Tonteilla oli tarkoitus säilyttää isoja puita, mutta maanpinnan korkeutta jouduttiin nostamaan tien takia niin paljon, että puut eivät olisi enää pärjänneet. Ne kaadettiin ja tilalle istutettiin uusia. Samalla suunnitelma piti tarkistaa, koska taimista saa vähemmän pisteitä kertoimeen.

Vantaa käyttää Puu-Kivistön kaavoissa ensimmäisen kerran kaupungin vihertehokkuus-työkalua, joka vastaa viherkerrointa. Tulossa on muun muassa viherkattoja ja -seiniä. Rakennusliike Reponen Oy on jo kerännyt kokemusta monenlaisista viherkatoista ja -julkisivusta Vihreistä vihrein -kerrostalon urakassa Jätkäsaaressa, Helsingissä.

”Uudenlaisen viherseinän rakentaminen oli poikkeuksellisen mielenkiintoinen tehtävä, suoranaista salapoliisityötä. Se kasvaa julkisivujen ulkopuolella olevissa istutuslaatikoissa, jotka hoidetaan nostimilta ja katolta tulevalla kastelujärjestelmällä. Viherseinät suojaavat ulkoseinää piiskasateelta ja kuumuudelta”, kuvailee työmaan vastaava mestari Mika Mäkelä Reposelta.

Teksti Riitta Malve, kuva iStock