Rakennustaito
RT 04/2018 | 4.12.2018
Suomalaiset ovat tunnetusti melko kainoa kansaa. Häpeä ja häveliäisyys on imetty jo äidinmaidosta.
Onneksi moni asia on meillä Suomessa muuttunut. Varsinkin positiivinen asenne ja luottamus itseemme on kasvanut.
Kaiken kaikkiaan eriarvoisuus ja köyhyys ovat pienentyneet viimeisen sadan vuoden aikana, jopa viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikajanalla. Tasa-arvo on lisääntynyt. Väitän, että tänään jokaisella on mahdollisuus onnistua hurjaa vauhtia kehittyvässä Suomessa.
Taloustieteilijä Sixten Korkmanin mukaan Suomi on tulotason suhteellista kasvua tarkasteltaessa hyötynyt globalisaatiosta enemmän kuin mikään muu Länsi-Euroopan maa Irlannin jälkeen. Absoluuttista tulolisäystä henkeä kohti tarkasteltaessa Suomi on globalisaation suurin voittaja.
Uuden sukupolven suomalainen koulutettu ammattilainen uskaltaa. Jukolan Jussi on viimeistään 2000-luvulla hypännyt aikaan, jossa maailma näyttäytyy hänelle uskomattomana, hänelle kirjoitettuna saumana olla paras.
Nykynuoren isä ei ole haavoittunut henkisesti sodassa. Työelämän nykytaistelijalle on luettu satuja ja pidetty sylissä. On ollut turvallista, rauha kasvaa, opiskella ja ruokaa on ollut pöydässä. Elämä viime vuosikymmeninä on ollut Suomessa poikkeuksellisen hyvää kaikille.
Väitän, että nykyiselle sukupolvelle työelämä ja sen muutosvoimat ovat luonnollisempia kuin aiemmalle sukupolvelle. Kielitaito ei ole enää mikään este. Kyky lähteä mittaamaan omia taitoja kansainvälisille markkinoille on sama kuin lähtisi paikalliselle R-kioskille ostamaan perunalastuja.
Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti marraskuussa, että uusia työpaikkoja syntyy eniten kiinteistöalalle ja toiseksi eniten rakennusalalle. Tämä tarkoittaa sitä, että jos hyvän ammattilaisen rekrytoiminen on ollut haastavaa nyt nousukautena, sitä se on myös jatkossa.
Miten huomisen työnantaja varmistaa itselleen parhaat ja motivoituneimmat osaajat? Henkilökohtaisesti uskon avoimeen vuorovaikutuskulttuuriin ja ihmisen kunnioitukseen. Monet tutkimukset kertovat, että palkka ei ole työviihtyvyyden kannalta olennaisin arvotekijä.
Helsingin yliopiston Katri Saarikivi on kirjoittanut osuvasti: ”Varsinkin nuori sukupolvi hakeutuu tehtäviin, jotka ovat linjassa heidän omien arvojensa kanssa. Heille on tärkeää päästä firmaan, jonka toiminta ei ole vain voiton maksimoimista vaan jättää jäljen, joka on hyvä planeetan tai yhteiskunnan kannalta.”
Miten Sinä pidät osaavista ammattilaisista huolta?
Jari Kostiainen
Rakennustaito 5 – 6/1925 Muutamien päivien kuluttua saapuu suuri osa maan rakennusmestareista pääkaupunkiin päämääränä kullakin Suomen Rakennusmestariliiton 20:s vuosikokous. Vaikkapa kokouksesta ei olekaan muodostettu erityistä juhlakokousta, vaan varsinainen juhla on lykätty...
Tekoäly on tullut työelämään jäädäkseen. Tämä mietityttää meitä kaikkia. Opiskelija pohtii, tekeekö tekoäly hänestä tarpeettoman ennen kuin työura ehtii edes alkaa. Uransa loppupään veteraani miettii, pitääkö vielä tämäkin villitys opetella ennen eläkettä....
Virtaussimuloinnilla tutkitaan muun muassa asumisen mukavuuden ja sisätilojen terveysturvallisuuden ongelmakenttiä. Entistä taitavampi ja tarkempi simulointi auttaa suunnittelussa: tarvetta löytyy monesta paikkaa. Dynaamista virtaussimulointia käytetään muun muassa tuuletuksen,...
Rakennustaito 5 – 6/1925 Muutamien päivien kuluttua saapuu suuri osa maan rakenn...
Tekoäly on tullut työelämään jäädäkseen. Tämä mietityttää meitä kaikkia. Opiske...
Toimiva viestintä on tärkeää rakennushankkeen valvonnassa. Sen avulla voidaan vä...