Työturvallisuus on ollut yksi rakentamisen akilleenkantapäistä. Kun yhden yrityksen tulokset ovat työturvallisuusasioissa vakuuttavia sekä kentällä että eri arvioinneissa, kannattaa selvittää perin pohjin, miten tähän on päästy.

Kun kuuntelee Rudus Oy:n turvallisuuspäällikkö Kari Lohvaa, selviää, että keinot ovat varsin yksinkertaiset.

”Pitkä tie se toki on. Vaatii ensin kovien asioiden kuntoon panemista, sitten omien ja yhteistyökumppanien koulutusta ja viimeisenä suomalaisen työturvallisuuskulttuurin perisynnin, asenteen, korjaamista.”

Kari Lohva, koulutukseltaan vuoriteknikko, otti ensiaskeleet työturvallisuuden saloihin Suomen Malmi Oy:ssä. Heräte tuli tilaajilta.

”Oivalsimme nopeasti, että tässä on markkinarako. Päätimme, että olemme ensimmäisessä vaunussa, kun ulkomaalaiset asiakkaat alkavat kysellä työturvallisuudesta. Saimme homman hyvin liikkeelle.”

Lohva siirtyi Rudukseen vuonna 2008. Sitä ennen oli sattunut kaksi kuolemaan johtanutta työtapaturmaa.

”Sain taloon tullessani eteeni kansainväliset vertailut. Olimme konsernin pylväsdiagrammeissa jonon hännillä ilman näitä kahta onnettomuuttakin. Suomalaiseen tapaan aliarvioimme tilastojen todistusvoimaa ja uskoimme olevamme joukon ainoat rehelliset. Luvut osoittautuivat kuitenkin todeksi.”

Työturvallisuus on yhteinen asia

Päätös parantaa työturvallisuutta vaatii yritysjohdon selkeää päätöstä ja pitkäjänteistä tukea vastuullisille henkilöille. Tukea Kari Lohva sanoo myös saaneensa.

Vastuu kasvoi, kun hänet nimitettiin työturvallisuustiimin vetäjäksi vuonna 2011 toimintaa uudelleen organisoitaessa.

”Ryhmämme on tällä hetkellä nelihenkinen. Esikuntayksiköstä koko tuotantoketjuun vaikuttaminen on vaativaa, ja toistuvasti piti vedota myös johdon ja omistajan tavoitteisiin.”

Työturvallisuudesta puhumista Lohva pitää poikkeuksellisena asiana yrityskentässä. Se on kaikkien mielestä oikeaa toimintaa, ja ristiriitoja ei ole. Yhtä vakaalla rintaäänellä voi puhua työnantajan, henkilöstön tai omistajan kanssa. Nykyisin asiakkaatkin ymmärtävät asian tärkeyden ja haluavat saada oppia alan ykkösyritykseltä.

”Tulospalaverimme alkaa työturvallisuusasioilla, ja vasta sitten tulee talous. Myös asiakkaiden kanssa pidettävät säännölliset tapaamiset aloitetaan samalla tavalla. Käymme läpi tapaukset, joihin törmäämme yhteisillä työmailla. Se, mitä on opittu, kerrotaan heti asiakkaille. Salattavaa ei ole.”

Turvallisuus myös taloudellista

Asiakasyhteistyötä helpotti työturvallisuuden valitseminen Rakennusteollisuus RT ry:n teemaksi Ruduksen toimitusjohtaja Lauri Kivekkään ollessa järjestön puheenjohtaja.

”Nykyisin työtapaturmien määrää seurataan alan yrityksissä tarkkaan, ja tieto kulkee kollegojen välillä. Tilanne on parantunut oleellisesti, ja nopeasti osataan iskeä oikeisiin asioihin. Meillä se vei kymmenen vuotta.”

Luvut kertovat omalta osaltaan kehityksestä. Vuonna 2007 työtapaturmista johtuneita poissaoloja oli Ruduksessa sata. Parissa vuodessa luku puolitettiin, ja viime vuonna sekä tänä vuonna työtapaturmista johtuvia poissaoloja ei ole ollut ainuttakaan – toistaiseksi.

”Asennemuutos on huomattava. Nyt kaikki tietävät, että taloudellisinta on toimia turvallisesti.”

Työolosuhteet ensin kuntoon

Ruduksessa muutos aloitettiin kovien asioiden, siis työolosuhteiden, kuntoon laittamisella. Toimenpiteitä oli paljon, myös edullisia keinoja. Laitteisiin teetettiin suojia, autoihin hankittiin peruutuskameroita, ajoreittien penkereitä vahvistettiin ja henkilösuojaimia hankittiin.

Kun nämä asiat oli saatu kohdilleen, siirryttiin koulutukseen. Jokaisen tuli oppia menetelmät, joilla saivat turvallisesti mutta kuitenkin tehokkaasti päivän askareet hoidetuksi. Seuraavana vuorossa on asenne.

”Olemme riskiottajaporukkaa. Äijämeininkiä esiintyy vieläkin. Jos joku ei kiipeä vaaralliseen paikkaan tai jonkun selkä ei kestä raskasta nostoa, aina on löytynyt se kova kundi, joka yrittää hoitaa homman. Tästä pääsee eroon vain määrätietoisella asenteenmuokkauksella. Aluksi työmme kyseenalaistettiin, mutta kun johto seisoo jämerästi sen takana, porukka uskoo”, Kari Lohva analysoi.

Hän muistuttaa, että takaiskuihinkin on varauduttava, mutta periksi ei pidä antaa. Ruduksessa surkea vuosi oli vuosi 2014.

”Katastrofaalinen kesä, jolloin työtapaturmia ja poissaoloja tuli tilastoihin runsaasti. Tutkimme tapaukset tarkkaan, ja syyksi paljastui kesäfiilis työturvallisuuden suhteen. Kiireeseen ja kasvavaan työmäärään nähden tehtävissä oli liian ammattitaidotonta porukkaa. Mutta siitä otettiin opiksi.”

Työturvallisuustiimi kehitti erityisen kesäkampanjan, ja sama parannusta tuonut konsepti uusittiin tänä vuonna. Yksi huomio kahdelta kesältä oli, että lomaltapaluu on korkean riskin aikaa ja kaikkia tulee muistuttaa sovituista menettelyistä. Tulokset olivatkin hyviä. Elokuun puoliväliin mennessä poissaoloihin johtaneita tapaturmia ei sattunut.

Pienryhmissä löytyvät oikeat ratkaisut

Koska Kari Lohva ei ole tuotannon porukalle suoranainen esimies, on pystyttävä asenteen muutokseen muilla keinoilla.

”Hyvä keino sivustajohtamisessa on pienryhmätyöskentely työntekijöiden esimiesten kanssa, jotka on koulutettu tehtävään. He nostavat ongelmat esille, ja yhdessä mietitään ratkaisut. Mikä tärkeintä, toteutettavat toimenpiteet sovitaan yhdessä. Kun tuloksia tulee, se jos mikä motivoi kaikkia jatkamaan.”

Ruduksen omien työntekijöiden lisäksi ryhmissä ovat myös aliurakoitsijoiden työntekijät ja esillä konkreettiset asiat, jotka tulevat vastaan työmaalla.

”Pitää antaa kaverien keksiä itse keinot, vaikka vastaus olisi jo esimiehellä. Me ihmiset olemme sellaisia, että suoraa käskyä emme mielellään ota vastaan. Jos itse löydän keinon, joka hurraten otetaan käyttöön, onhan se innostavaa.”

Esimies työturvallisuuden tärkein lenkki

Työntekijöiden ohjailun kannalta hankalia Lohvan mukaan ovat työmaat, joilla toimintatavat ovat löysiä.

”Kun meidän miehet ovat työmaalla, jossa isäntäyrityksen työntekijät pitävät kypärää ja muita suojavarusteita, ei lipsumista näy. Jos taas työmaalla ei työturvallisuus ole arvossaan, helposti mennään mukaan. Porukka tekee kaltaisekseen.”

Tähän liittyykin Kari Lohvan opetus muille.

”Tärkeä lenkki on lähin esimies. Hänen on heti puututtava virheisiin. Vaikka saisi hankalan maineen, on ohjattava oikeita työtapoja. Jos esimies lipsuu, ei työntekijäkään arvosta työturvallisuuden perusasioita.”

Teksti Risto Pesonen, kuvat Juho Kuva