Aurinkovoidepumppu ja säännölliset ihotarkastukset ovat seuraava askel ihosyöpäriskin vähentämisessä.

Matkalla Australiassa Skanskan työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen kiinnitti huomiota tietyöntekijöiden kypärissään käyttämiin aurinkolippoihin ja niskasuojiin, joita Suomessa ei vielä näy.

”Australiassa on enemmän uv-säteilyä, mutta meillä on toki parannettavaa auringolta suojautumisessa”, Pekkanen arvioi.

Työhyvinvointipäällikön mukaan syöpävaaralliset aineet ovat Skanskalla ylimpänä riskikartoituksessa. Jos pitoisuuden epäillään olevan liian suuri työmaalla, se mitataan, verrataan tulosta aineen raja-arvoon ja altistumista vähennetään tarpeen mukaan.

”Työntekijät suhtautuvat syöpään vakavasti, mutta turtuminen on ongelma. Sairauden kehittyminen vie pitkän ajan. Siksi ei aina jakseta suojautua ja vähentää altistumista riittävästi.”

Suomessa keuhkosyöpäsairauksista noin 15 % on työperäisiä, nenä- ja poskiontelosyövistä noin 30 %. Rakentaminen on kärkisijoilla. Asbesti aiheuttaa edelleen syöpää, mutta altistuminen on tapahtunut ennen asbestin käyttökieltoa ja asbestipurun asetusta.

Merkittävää syöpäriskiä rakennustyössä aiheuttavat muun muassa kvartsipöly, puupölyt, hitsaushuurut, kemikaalit, dieselpakokaasut ja uv-säteily. Pääasiallinen altistusreitti on hengitys.

Työturvallisuuslaki ja siihen liittyvät asetukset, pitoisuuksien sitovat ja suositellut raja-arvot sekä ASA-rekisteri ovat virallisia lähtökohtia työperäisen syövän torjunnassa. EU:n syöpädirektiivin päivitys parantaa lähivuosina työntekijöiden suojelua antamalla sitovan raja-arvon monelle uudelle aineelle. Kvartsi- ja pehmeän puun pöly kuuluvat niihin.

Hiekan kostuttaminen sitoo kvartsipölyä

Keuhkosyöpää aiheuttavaa kvartsia on muun muassa kiviaineessa, betonissa ja tasoitteissa. Betonia hiovan työntekijän ympärillä saattaa olla kvartsipölyä jopa 30 kertaa raja-arvoa enemmän. Myös purkutyössä ja rakennussiivouksessa pitoisuudet ovat suuria. Fyysinen työ lisää altistumista.

Koneiden kohdepoistot, märkäporaus, alipaineistetut osastoinnit ja ilmanpuhdistajat vähentävät pölyä tehokkaasti. Hiekkaa kannattaa kostuttaa, kun sitä lapioidaan. Sementin sekoittaminen tiiviin suojan sisällä estää pölyn leviämisen.

Lisäksi koneiden kunnossapidolla on merkitystä. Työmaan siivouksessa tehokas imuri on parempi kuin harja.

Jos pölyä ei saada vähennettyä riittävästi, käytetään P2-suodattimilla varustettua hengityssuojainta tai moottoroitua raitisilmamaskia. Suodattimien vaihtaminen ja hyvä istuvuus kasvoihin vaikuttavan suojaimen tehoon.

”Rakennusten sisäilmaluokat edellyttävät hyvää pölynhallintaa, joka tukee rakentajienkin terveyttä”, Pekkanen huomauttaa.

Pehmeäkin puupöly aiheuttaa syöpää

Kaikki puupöly voi aiheuttaa nenä -ja poskiontelosyöpää. Kovan puun pöly on vaarallisempaa kuin pehmeän. Puun hiukkaskokoon ja siten altistumiseen vaikuttavat myös puun työstötapa, kuivuus, laji ja lämpökäsittely. Eniten puupölylle altistuvat kirvesmiehet, parketti- ja kalusteasentajat.

Myös puupölylle altistumista vähennetään koneiden kohdepoistoilla, ilmanpuhdistuksella, osastoinnilla ja hengityssuojaimillla.

YIT:n työturvallisuuspäällikkö Antti Jokela on miettinyt CLT-puun yleistymistä puurakentamisessa ja pölyn vaarallisuutta.

”CLT-puuelementeissä on liimoja, jotka sisältävät yleensä uretaania. Vapautuuko niistä jotain työstön yhteydessä ilmaan ja riittävätkö puupölylle tarkoitetut suodattimet hengistyssuojaimissa?” Jokela pohtii.

Uretaanissa olevien isosyanaattien epäillään aiheuttavan syöpää. Joidenkin CLT-tuotteiden liimoissa käytetään syöpää aiheuttavaa formaldehydiä.

Tarkista kemikaalin vaaramerkinnät

”Aliurakoitsijoiden työmailta löytyy usein purkkeja, jotka eivät ole kemikaaliluettelossa eikä niistä ole toimitettu käyttöturvallisuustiedotteita. Näin voidaan käyttää huomaamatta syöpävaarallisia kemikaaleja. Valvonnan olisi hyvä kiinnittää kemikaaleihin enemmän huomiota”, SRV:n turvallisuuspäällikkö Jari Korpisaari kertoo huolestuneena.

Helpoin ja luotettavin tapa tunnistaa ne on tutustua käyttöturvallisuustiedotteisiin, joissa syöpävaarasta kertovat sekä hajoavaa ihmistä kuvaava vaaramerkki että varoituslausekkeet H350 ja H350i. Kemikaalit voivat vaikuttaa perimään, joista kertoo lauseke H 360.

Syöpää aiheuttaa esimerkiksi bentseeni eli liuotinbensiini, jota on muun muassa maaleissa, liimoissa, eristeissä ja betonin lisäaineessa.

”Olemme huomanneet, että kattavan listan tekeminen syöpävaarallisista kemikaaleista on vaikeaa, koska niitä on paljon. Siksi lähdemme siitä, että kemikaalien käsittelyssä ollaan aina varovaisia”, Jokela kertoo.

Kemikaalipitoisuutta vähennetään korvaamalla aine vähemmän vaarallisella, hyvällä tuuletuksella ja alipaineistetulla osastoinnilla. Hengityssuojaimen suodatin valitaan jokaiselle kemikaalille erikseen.

Työpaikat saavat apua kemikaalivaarojen arviointiin, vähentämiseen ja henkilönsuojainten valitsemiseen työterveyshuollolta ja kemikaalikoulutuksista.

Aurinkovoidepumppu työmaalle

Rakennusalalla ei ole vielä ohjeita suojautumiseen auringon uv-säteilyltä ulkotöissä.

”YIT:llä uusitaan infratyöntekijöiden suojavaatetusta. Varmasti uv-säteilykin huomioidaan. Ehkä uv-suojattua kangasta voisi käyttää myös niissä”, Jokela miettii.

Rakentajien, jotka työskentelevät ulkona voimakkaimman UV-säteilyn aikana, on tärkeää suojata ihoa vaatetuksella. Kypärään kiinnitettävät lipat ja lierit varjostaisivat kasvoja, korvia ja niskaa. Työmaata voi varjostaa tilapäisillä suojilla. Aurinkovoiteen käyttö kasvoilla on välttämätöntä talvea lukuun ottamatta.

”Omasta puolestani kannatan aurinkovoidepumpun asentamista työmaan sosiaalitiloihin. Samalla on hyvä muistuttaa voiteen lisäämisestä tauoilla”, Jokela miettii.

Pekkanen puolestaan pitää hyvänä ajatuksena ihon tarkastuksia terveystarkastuksissa niille, jotka työskentelevät paljon auringossa.

Teksti Riitta Malve-Tamminen, kuva iStock