Äänekoskella Metsä Groupin kertopuutehtaan runkovaihe on loppusuoralla. Mittava hanke etenee kohti laiteasennuksia: ensi talvena alkaa tarkkaan aikataulutetun projektin kiihkein vaihe.

Äänekoskella rakenteilla olevasta kerto­puutehtaasta tulee osa alueelle kehitty­nyttä puunjalostusteollisuuden integraat­tia. Vuonna 2017 paikka­kunnalle valmistui Metsä Groupin biotuo­tehdas.

Kertopuuta – viiluja yhteenliimaamalla valmis­­tet­tuja palkkeja ja laattoja – käytetään kantavissa raken­teis­­­sa.

Kerto on Metsä Groupin tavaramerk­ki. Kansain­välisillä markkinoilla tällaisista viilulaminaatti­tuotteista käytetään yleisesti lyhennettä LVL (Laminated Veneer Lumber).

Käynnissä olevan tehdasprojektin arvo on 300 miljoonaa euroa. Investointi on Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Wood Oy:n historian suurin. Pääurakoitsi­jana toimivan SRV:n osuus kokonaisinvestoinnista on 86 miljoonaa euroa. Tehdas rakennetaan yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana; rakennuttaja on Metsä Group.

Hautomon rakennustyöt jatkuvat. Hautomoon tulee 12 allasta.

Rakennusvaiheen työllisyysvaikutukset ovat noin 1 000 henkilötyövuotta. Äänekoskelle on keskitetty lähes kaikki SRV:n Jyväskylän resurssit.

UKI Arkkitehdit Oy on tehnyt arkkitehtisuunnittelun Sweco Groupin alikonsulttina. Kaikki muu suunnittelu on kokonaisuudessaan Swecon vastuulla.

Hanketta kuvaavat luvut ovat vakuuttavia. Tontin pinta-ala on 15 hehtaaria. Neljästä rakennuksesta koostuvan tehtaan kokonaislaajuus on noin 50 000 neliömetriä. Suurin rakennus on tehdashalli, jonka­ pinta-ala on 44 000 neliötä. Muut rakennukset ovat selvästi sitä pienempiä: kuorimo on laajuudeltaan 2 000, hautomo 500 sekä toimiston ja korjaamon yhdis­telmä 3 000 neliömetriä.

Timo Passille (vas.) kertopuutehdas on uran suurin työmaa. Petteri Savola on ollut mukana isommissakin.

Massiiviset maarakennustyöt

Hankkeen esisuunnittelu alkoi vuonna 2020. Valmistava vaihe käynnistyi huhtikuun alussa 2023, kun naapurissa olevan biotuotetehtaan rakennusaikana tälle tontille kasatut ajomaat kuljetettiin pois. Lisäksi työmaan tieltä piti poistaa ympäri maailmaa hankittujen komponenttien esikasauskenttä sekä Äänekosken Energian kunnallistekniikkalinjat.

Sen jälkeen alkanut maanrakennusurakka jatkuu vieläkin. Massoja on ajettu tonttia kiertäviksi meluvalleiksi. Urakan maarakennustöiden ja infran osuus on noin 20 miljoonaa euroa.

SRV:n työpäällikkö Petteri Savola kertoo, että massiiviset maarakennustyöt aiheuttavat paljon liikennettä:

”Se, että massojen käyttö on hallittua ja järkevää, vaatii huomiota. Maarakennustyöt ovat olleet iso urakka, mutta kun siinä on onnistuttu aikataulussa, se on mahdollistanut rungon viemisen eteenpäin.”

Vaikka vilkas työmaaliikenne ja runsasluminen talvi ovat tuoneet haasteita logistiikkaan, työmaa­päällikkö Timo Passi toteaa, että varastointiongelmia ei ole ollut:

”On koko ajan tehty valmista pohjaa, jonka päälle­ on saapuva tavara purettu. LapWall on varastoinut kattoelementtejä naapuritontille. Tehdasalueelta on saatu niille varastointipaikka.”

Viilujen esipuristimen perustuksen valuja valmistellaan.

Vaativia valuja

Peruskivi muurattiin viime marraskuussa. Päärakennus on pystytetty maanvaraisena kalliolouheen päälle. Tehtaan runko alkaa olla valmis ja vesikatto päällä. Kaikki ulkopuoliset rakennukset ovat vielä kesken: ne valmistuvat kesäkuussa.

Tuotantohallin lattiaan menee 7 500 kuutiometriä betonia. Muissa rakennuksissa paikallavalut kestävät syksyyn asti. Petteri Savola arvioi, että yhteensä projektin valuihin menee 15 000 kuutiometriä betonia.

Valut tuotantotilojen sisällä ovat haasteellisia. Esimerkiksi hautomoon tulee 12 allasta. Kun kertopuuta aikanaan valmistetaan, kuusipöllejä haudotaan näissä viisi metriä korkeissa altaissa lämpimässä vedessä vuorokauden ajan. Altaan rakenteiden pitää olla vesitiiviitä, ja niiden on kestettävä PH- ja mekaanistakin rasitusta vuosikymmeniä. Savolan mukaan vielä vaativampia ovat koneiden perustusten valut.

”Se on tarkkuutta vaativa laji. Toleranssit ovat aika pieniä”.

LapWall toimittaa tehdashankkeeseen yhteensä 1 030 kattoelementtiä.

Paljon puuta rakenteissa

Kertopuuta hyödynnetään Äänekosken tehtaan rakentamisessa.

Kattoelementit toimittaa LapWall Oy, joka käyttää tuotannossaan Metsä Woodin ­Kerto LVL -viilupuuta. Liimapuupalkit puolestaan tulevat Werso­wood Oy:ltä.

Kertopuutehtaan seinät tehdään SSAB:n Ruukki Construction Oy:n toimittamista Sandwich-paneeleista, joiden eristeenä on lasivilla ja korkeiden paloluokkien paikoissa kivivilla.

SRV:n apuna hankkeessa toimii noin 120 aliurakoitsijaa.

Asennusvaihe kiristää tahtia

Hanke etenee kohti laitetoimituksia.

”Ne alkavat vuoden vaihteen jälkeen”, Passi ennakoi.

Silloin alkaa projektin kiihkein vaihe, kun rakentaminen on vielä kesken ja laiteasennukset ovat käynnissä. Työmaan maksimivahvuus voi nousta nykyisestä 110 työntekijästä 250 – 300 työntekijään.

Sorvilinjan perustuksia.

Teollisuuskohteissa asennusvaihe joskus paljastaa sen, että laite- ja rakennesuunnittelu eivät ole sopu­soinnussa keskenään ja jonkun koneen asentaminen vaatii seinän tai muiden rakenteiden purkamista. Savola uskoo, että sellaiselta riskiltä vältytään. Ennen urakan aloittamista SRV on ollut vuoden päivät mukana rakentamisen suunnittelun ohjauksessa.

”On varauduttu, että muutamassa kohdassa katto­elementit nostetaan pois ja aukosta lasketaan ­(asennettava) kone sisälle”, Metsä Woodin projektijohtaja Eero Lampola kuvaa.

Aikataulun mukaan SRV:n urakka päättyy 15. syyskuuta 2025. Lampola toteaa, että työmaalla ollaan ihan suunnitellussa aikataulussa eikä tällä hetkellä tiedossa ole mitään sellaista, mikä voisi siihen vaikuttaa. Tehdas aloittaa testiajot vuoden 2025 lopussa, ja varsinainen tuotanto alkaa vuoden 2026 aikana.

Äänekosken Kerto LVL -puutuotetehdas

  • Rakennuttaja: Metsä Group.
  • Arkkitehtisuunnittelu: UKI Arkkitehdit Oy.
  • Rakenne-, sähkö- ja LVI- suunnittelu: Sweco Group.
  • Pääurakoitsija: SRV Rakennus Oy.
  • Urakkamuoto: yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka.
  • Maarakennus: Louhintahiekka Oy.
  • Perustusurakka: Perustava Oy.
  • Kokonaislaajuus: 50 000 m2.
  • Kokonaisinvestointi: 300 milj. euroa. SRV:n urakan arvo on 86 milj. euroa.
  • Aikataulu: Rakentaminen alkoi huhtikuussa 2023, jarakennusvaihe päättyy syyskuussa 2025. Laiteasennukset tehdään vuonna 2025. Tehdas aloittaa varsinaisen tuotannon vuonna 2026.

Suuri työmaa

Toiminnassa olevassa tehtaassa kuusipöllin tie kertopuuksi on suoraviivaisen selkeä. Hautomon altaista pöllit siirretään sorville, jossa ne sorvataan 3,25 milli­metrin paksuiseksi viiluksi. Sitten viilu katkotaan määrämittaan ja siirretään kuivauskoneelle. Tämän jälkeen viilut lajitellaan eri laatuluokkiin.

Kertopuu valmistetaan liimaamalla viilut pitkiksi palkeiksi tai levymäisiksi laatoiksi.

Kertopuutehdas, joka on Metsä Woodin suurin, käyttää Suomesta hankittavia havutukkeja 400 000 kuutiometriä vuodessa. Tehtaan noin 160 000 kuutiometrin vuosivolyymi kasvattaa Metsä Groupin yhteenlaskettua Kerto LVL -tuotantokapasiteettia noin 50 prosenttia.

”Tämä on suurin projekti minunkin työurallani. Uutta on laajuus. Olen kyllä ollut mukana teollisuusprojekteissa, mutta en näin isoissa”, Passi toteaa.

Savolalle tämä on normikeikka:

”On tehty suurempiakin, kuten Sairaala Nova Jyväs­kylässä. Se oli urakkasummaltaan isompi”.

SRV:n urakka päättyy syyskuussa 2025.

Synergia kasvattaa energiatehokkuutta

Metsä Woodin projektijohtajan Eero Lampolan mukaan investointi kannatti tehdä biotuote­tehtaan naapuriin, koska se tarjoaa synergiaetuja:

”Höyry- ja sähköenergia ostetaan biotuote­tehtaalta. Sivutuotteet eli massahakkeet ja energia­hakkeet hyödynnetään biotuotetehtaan tuotannossa; niitä ei tarvitse viedä muualle. Myös ­integraatin puunkuljetuksista saadaan synergia­etuja. Siinä ovat ne suurimmat hyödyt”.

Naapurista otetaan kertopuutehtaalle myös prosessivesi. Höyry- ja lauhdelinjojen rakentaminen on aloitettu, ja ne valmistuvat ennen tuotannon käynnistämistä. Höyry- ja lauhdelinjat rakennuttaa Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre Oy.Kertopuutehtaalla on myös omia energia­tehokkuutta parantavia ratkaisuja. Prosessi­koneista otetaan talteen hukkalämpö, joka hyödyn­netään muissa prosesseissa sekä rakennuk­sen lämmittämisessä.

Teksti Santeri Pakkanen Kuvat Hannu Korpela