Rakentamisen aluepäällikkö Kimmo Anttonen toivoo, että luottamus asuntokauppaan palautuu pian ja työmaat elpyvät. Myös hänen toisessa ammatissaan, lyhytterapeutin työssä, on kyse voimavarojen löytämisestä. Anttonen korostaa vuorovaikutuksen ja kokonaisuuksien hallinnan merkitystä.

Maatilalla Kerimäellä kasvanut Kimmo Anttonen, Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen aluepäällikkö, kuvailee itseään järjestöjohtajana kanssakulkijaksi, joka johtaa kysymällä.

”Hyvä johtaja herättää ihmisessä uteliaisuuden siihen, miten työ voidaan tehdä paremmin. Haluan kannustaa ihmisiä hahmottamaan kokonaisuuksia eli ajattelemaan laajemmin.”

Rakennusalalla on Anttosen mukaan keskeistä rakentaa vuoropuhelua eli parantaa yhteyksiä ketjun eri osapuolten välillä.

Miksi kokonaisuuksien hallinta on niin tärkeää?

”Pienen kansakunnan on rakennettava tehokkaasti ja laadukkaasti, jotta hyvinvointi säilyy. Tavoitteena tulisi olla se, että prosessin eri vaiheet kaavoituksesta ja suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon toteutuvat saumattomasti”, Anttonen sanoo.

”Edustan järjestäytyneitä rakennusyrityksiä. Olen huomannut, että monesti projektien alkuvaiheessa, kuten esimerkiksi suunnittelussa, on liian kiire, ja se johtaa ongelmiin aikataulutuksessa.”

Myös tiedonkulun sujuvuus on tärkeää. Vaikka valmista tulee joka tapauksessa, viestinnän yskiessä virheiden riski kasvaa, Anttonen muistuttaa.

Kimmo Anttonen

  • Rakennusinsinööri 2005 (Savonia-AMK).
  • 42-vuotias.
  • Työ:
  • Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen aluepäällikkö vuodesta 2014.
  • Savonian rakennusmestarikoulutuksen vastuuopettaja 2010 – 2014.
  • YIT:n työnjohtaja 2004 – 2010.
  • Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti.
  • Vapaa-aika ja perhe:
  • Harrastaa triathlonia, vapaalaskua ja
  • retkeilyä.
  • Kolme lasta aiemmasta liitosta.
  • Asuu Kuopiossa. Seurustelee vakituisesti.

Rakennusprosessin kiehtova kolminaisuus

Kimmo Anttonen valmistui rakennusinsinööriksi­ vuonna 2005 Savonia-ammattikorkeakoulusta. Samassa­ koulussa hän toimi myöhemmin rakennusmestarikoulutuksen vastuuopettajana.

”Luulin lähteneeni rakennusmestarin oppiin, ­joten petyin, kun opiskelu muuttui kesken kaiken insinööri­koulutukseksi rakennusmestari (AMK) ­-koulutuksen päättyessä äkkiä. Kuuden vuoden kuluttua rakennusmestarikoulutus jatkui jälleen – rakennusneuvos Eero Reijosen lakialoitteen ansiosta.”

Anttosen mukaan johtaminen ja opettaminen ovat lähellä toisiaan, ja hän pitää molemmista. Opettaja Anttosessa tulee esiin, kun hän siteeraa entistä asunto-,­­ energia- ja ympäristöministeriä Kimmo Tiilikaista (kesk.), jonka mukaan rakentamisen virheistä kolmasosa johtuu suunnittelusta, kolmasosa rakentamisesta ja kolmasosa ylläpidosta.

”Tämä kolminaisuus auttaa ymmärtämään rakennetun ympäristön haasteiden monimutkaisuutta”, Anttonen sanoo.

Kaupunkien kasvu haastaa kaavoituksen

Anttonen muistuttaa, että rakentamisesta tulee koko­ ajan teknisesti haastavampaa. Talotekniikka ja rakennussopimukset monimutkaistuvat, samoin esimerkiksi­ työmaiden pölynhallinta.

Häntä huolettaa se, että työ rakennusalalla on kuormittavaa ja alan näkymät ovat synkistyneet, kun asuntorakentaminen on vähentynyt. Laskusuhdanteessa moni pelkää menettävänsä työnsä.

”Ala elpyy koko maassa vasta, kun inflaatio taittuu ja korot lakkaavat nousemasta. Toivon, että rakennusala saa kannustusta valtionhallinnon tasolta. Toivoisin myös rahoittajilta rohkeutta”, Anttonen sanoo.

Kuopiossa asuvan Anttosen näkemyksen mukaan kaupunkien kasvutahdin kiihtyessä kaavoituksen toimivuudesta on tullut avainasia.

”Minulla on onni asua upeassa kaupungissa. Kaupunkien vetovoimaisuus syntyy rakentamalla. Meillä on paljon hienoja hankkeita, kuten esimerkiksi Kuopion portti ja uusi Savilahden alue.”

Kimmo Anttonen iloitsee siitä, että rakennustyömaat ovat koko ajan siistimpiä ja turvallisempia.

Rakennusinsinööri rakkauden asialla

Rakennustyömaiden haasteet liittyvät Anttosen mielestä ihmisenä olemisen ongelmiin ja kohtaamisiin. Tämän hän sanoo asiantuntijan ominaisuudessa. ­Hänellä on myös ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin ­ammattipätevyys.

Terapia-asiakkaita Anttonen ottaa vastaan sen verran, kuin johtajan töiltään ehtii. Rakkauden rakennusinsinöörin verkkosivuilla (rakkaudenrakentaja.fi)­ hän kirjoittaa monipuolisesti rakkaudesta. Syys-lokakuun vaihteessa hän pitää ensimmäisen kaikille suunnatun hyvinvointiviikonlopun Tuusjärven Viitakossa.

Onko ollut helppoa yhdistää terapiatyö, järjestöjohtaminen ja rakennusala?

”Ei”, Anttonen sanoo suoraan.

Helppoutta hän ei edes etsi.

”Jotkut saattavat pitää minua hulluna. Monille tällainen ulottuvuus on vieras, minulle luonnollinen. Ne, jotka tuntevat minut, tietävät, että en voisi elää toisin.”

”Rakkauden lähettiläänä toimiminen on jopa kutsumus. Se tukee minua myös järjestötyössä. Ihmisten johtamista auttaa kovasti se, että on kiinnostunut ­ihmismielestä!”

Anttonen tunnetaan innokkaana triathlonistina. Innokkuus ja lahjakkuus ovat näkyneet myös moneen kertaan RKL:n Kesäpäivien urheilukilpailuissa.

Hän antaa aikaansa myös vapaaehtoistyölle­ muun muassa eroneuvonnan vertaistukihenkilönä. Vuoro­viikoin hän elää perheenisän arkea kuopuksensa kanssa.

”Minulta on kysytty, onko kellotauluni erilainen­ kuin muilla, kun ehdin niin paljon. Liikunta on ­minulle yksi tapa jaksaa”, Anttonen sanoo.

”Selvästi sekin, että rakastaa kaikkia töitään, auttaa.”

Kimmo Anttonen on tuntee ylpeyttää siitä, että entisiä oppilaitani tulee vastaan työ­elämässä hyvissä asemissa. Tulevaisuudessa alalla menestyvät parhaiten ne, joilla on yhteistyötaitoja.

Vaikuttaminen on mielekkäintä työtä

Syksystä tulee kiireinen, sillä Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piiri viettää 50-vuotisjuhliaan.

Anttonen on ollut organisoimassa Rakennusalan työmaajohdon tutkintoon (RET 70) liittyvää koulutusta Itä-Suomessa; nyt hän vastaanottaa opiskelijoiden työmaanäytöt. Yhteistyön kehittäminen alan yritysten ja oppilaitosten välillä on tärkeä osa aluepäällikön työtä. Hänen alueellaan on kuusi rakennusalan ammattioppilaitosta ja kolme ammattikorkeakoulua.

”On tärkeää, että opiskelijat pääsevät työ­maille­­ harjoitteluun näyttämään osaamistaan. Rakennusalalla­ saa upean yhteisön ja mielenkiintoisia tehtäviä”, Anttonen sanoo.

”Alassa parasta on käytännöllisyys. Pidän itse ­siitä, että voin tehdä käsilläni ja ratkoa ongelmia. ­Tiedän, että voisin myös palata rakentamisen pariin, olla työnjohtaja tai kirvesmies.”

Se ei kuitenkaan ole todennäköistä, sillä jokin sisäinen palo houkutteli Anttosen järjestömaailmaan johtamaan ja kehittämään prosesseja.

”Vaikuttamistyössä minusta on eniten iloa itselleni­ ja muille. Luonteva askel eteenpäin olisi ­kohti politiikkaa.”

Mistä saavutuksistasi tunnet ylpeyttä?

”Siitä, että entisiä oppilaitani tulee vastaan työ­elämässä hyvissä asemissa. Tulevaisuudessa alalla menestyvät parhaiten ne, joilla on yhteistyötaitoja.”

Teksti Lotta Vartiainen Kuvat Matias Honkamaa