Työ & elämä: Äiti ja tytär isännöivät yhdessä Tampereella

Toisella on rautaiset hermot ja toinen rakastaa yksityiskohtia. Toinen syttyy kiinteistöhankkeista ja toinen on syntynyt kirjanpitäjäksi. Tällä kaksikolla on tukevat eväät yhteiseen isännöinti- ja tilitoimistoon.

Rakennusinsinöörikollegat Kirsi Visakoivu ja Sanna-Kaisa Pylvänäinen, äiti ja tytär, ovat pyörittäneet isännöinti- ja tilitoimisto Capolinoa Tampereella yhdessä jo yli 15 vuotta. Onnistuneen yhteistyön salaisuus on paitsi aito kiinnostus alaa ja omaa yritystä kohtaan myös selkeä työnjako.

”Olin Aluesäästöpankin kirjanpito-osaston esimiehenä, kun pankkikriisi vei minulta työt. Pääsin työkaverin isännöintitoimistoon töihin, se sujui hyvin, ja oivalsin, että voisin tehdä tätä omassakin yrityksessä. Niin Capolino sai alkunsa vuonna 2002”, Kirsi Visakoivu kertoo.

Tytär Sanna-Kaisa Pylvänäinen opiskeli­ silloin Tampereen ammattikorkeakoulun raken­nusinsinöörilinjalla ja kannusti äitiään alan aikuis­opintoihin. Kirsi Visakoivu valmis­tui raken­nusinsinööriksi vuonna 2007 eli vain vuotta myöhemmin kuin tyttärensä.

Vielä opiskellessaan Pylvänäinen julisti, että kiinteistötekniikan suuntautumis­vaihto­ehto ei kiinnosta ja että hänestä ei aina­kaan tule isännöitsijää.

”En tietoisesti tähdännyt siihen, että­ työskentelisin äitini kanssa. Mutta olen ­ainoa lapsi, joten kotona ei kilpailtu siitä, kuka menee perheyritykseen.”

---

---

Molemmilla on vahvuutensa

Capolino on kolmen kompus, sillä isännöinti- ja tilitoimiston lisäksi samoissa tiloissa toimii insinööritoimisto Rakennuttaja Eminenssi Oy, jossa Visakoivu ja Pylvänäinen ovat osakkaina. Se hoitaa myös Capolinon taloyhtiöiden tekniset hankkeet. Pylvänäinen kertoo rakennusinsinöörinä nauttivansa siitä, että saa olla mukana näissäkin hankkeissa.

”Minulle sopii se, että koko ajan on jotain vireillä. Pidän siitä, että saan pidellä lankoja käsissäni, vaikuttaa ja ottaa vastuuta.”

Pedantti Pylvänäinen harkitsi arkki­tehdin uraa, mutta käytännöllinen rakennus­insinöö­rin ammatti vei voiton. Äiti muistaa, että tytär piirteli pienenä koko ajan taloja, huoneita ja sisustuksia. Pylvänäinen myöntää nauttivansa sisustamisesta ja remontoinnista.

Kirjanpitokin on verissä, sillä Kirsi Visakoivun äiti oli kirjanpitäjä. Pylvänäinen sanoo, että kun hän pitelee kirjoja käsissään, hän tuntee olevansa osa suvun jatkumoa. Capolinossa äiti ja tytär voivat sijaistaa toisiaan.

Viime vuosien suuriin muutoksiin on kuulunut kaiken kirjanpidon muuttuminen sähköiseksi. Näin myös Capolinossa, vaikka Visakoivu vannoi, että hänen aikanaan niin ei kävisi. Isännöintitoimiston puolella on tänä vuonna edessä sama urakka, kun kaikki­ osakeluettelot viedään sähköiseen järjestelmään.

---

---

Isännöinnissä luottamus ratkaisee

Monissa taloyhtiöissä suunniteltuja hankkeita toteutetaan nyt hitaammin. Isännöin­tialaan ei rakentamisen välillä rajutkin ­suhdannevaihtelut eivät Pylvänäisen mukaan vaikuta ihan samalla voimalla, sillä taloyhtiöiden asiat on ­joka tapauksessa hoidettava.

Kun isot toimistot ostavat pienempiä toimijoita, palvelulupaus voi jäädä vauhdin jalkoihin. Henkilökohtainen palvelu on Capolinon kaltaisen pienen yrityksen valtti, ja siinä onnistumisesta kertovat pitkät asiakassuhteet. Visakoivu lisää, että sama koskee kirjan­pitopalveluja.

Vuodesta 2010 Capolinossa on ollut myös palkattu työntekijä, isännöitsijä Tiina Paturi, joka toimii kiinteistösihteerinä ja hoitaa toimiston asiakaspalvelua. Paturi tuli työharjoitteluun, kun Pylvänäinen odotti esikoistaan, ja jäi yhtiön palvelukseen.

Opiskeluajoistaan asti yhdistysaktiivina toiminut Pylvänäinen on nyt Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n puheenjohtaja. Myös tämä harrastus on äidille ja tyttärelle yhteinen: äiti istuu yhdistyksen hallituksessa. Puheenjohtaja Pylvänäinen kiittää Tampereen yhdistyksen ”moniottelijaa” Aarni Saviahoa hyvästä yhteistyöstä.

”Alkuvuosi on isännöitsijöille kiireisintä aikaa. Saviaho antaa silloin minulle yhdistyshommista työrauhaa. Kesällä sen sijaan on luvassa rakennusmestarien ja -insinöörien yhteistä vapaa-ajanviettoa, kesäteatteria ja muuta mukavaa.”

Hevoset ja tennis irrottavat työstä

Kun Capolinon ovi painuu kiinni, työmietteet jäävät sen taakse eikä niitä puida perhejuhlissakaan. Äiti ja tytär ovat huonoja riitelemään, mutta hyviä erottamaan työn ja muun elämän toisistaan.

Heitä ei haittaa se, että työ on iltapainotteista; yhtiö­kokouksethan pidetään iltaisin. Tiistai-illat ovat vapaat, sillä ne Pylvänäinen pyhittää tennikselle. Visa­koivun vapaa-ajan ovat täyttäneet hevoset eli valjakkoajo.

”Elämäni on pyörinyt työn ympärillä. Tytär on minua parempi irtautumaan siitä. Mutta hevosen kanssa minunkin on pakko. Eläin menee menojaan, jos siihen ei keskity”, Visakoivu sanoo.

Puolison kanssa työskentely olisi kaksikon mielestä vaikeampaa. Silloinhan työasiat seuraisivat kotiin saakka. Nyt kumpikin lähtee töistä omaan huusholliinsa.

Uutta kohti

Capolinossa on menossa sukupolvenvaihdos. Pylvänäinen on nyt yksin yrittäjänä ja toimitusjohtajana.

”Onkohan äidistä vähentämään työntekoa? Ehkä jäämme molemmat yhtä aikaa eläkkeelle”, Pylvänäinen tokaisee.

Hänen isoäidillään oli kirjanpitoasiakkaita vielä yli 80-vuotiaana.

Tulevaisuudessa Pylvänäinen kiinnostaisi myös liike­kiinteistöjen isännöinti, jolloin hän pääsisi tekemään kiinteistönkehitystä.

Entä mahtaako poika Elmo koputella Capolinon ovea, kun aika on kypsä? Elmossa on äitinsä mukaan insinööri- tai arkkitehtiainesta, ja lisäksi poika näyttää perineen suvun naisten yrittäjähenkisyyden.

Äitinsä kanssa Elmo jakaa innostuksen kenkiin: Elmo keräilee tennareita, äiti sortuu kenkiin Espanjan-lomilla. Perheen läheisiä välejä kuvaa se, että loma­matkatkin tehdään kolmessa polvessa.

Teksti Lotta Vartiainen Kuvat Matias Ahonen