Rakennustaito
11.11.2016 | Päivitetty 20.12.2016
Suomesta on muodostumassa datapalvelinkeskusten luvattu maa. Yksi kimmoke viimeaikaiselle kehitykselle oli Googlen rantautuminen Suomeen. Tämän jälkeen moni muukin toimija on tähynnyt Itämeren pohjoisrannikon suuntaan ja havahtunut huomaamaan etabloitumisen edut.
”Energian suhteellisen edullinen hinta Suomessa oli tärkein tekijä investointipäätöksellemme. Myös vuoden takainen Sea Lion -merikaapeliprojekti, jossa olemme osakkaana, vaikutti päätöstä puoltavasti”, kertoo Nürnbergin lähistöllä Baijerissa pääkonttoriaan pitävän Hetzner Onlinen rakennuspäällikkö Siegfried Mädler.
Sea Lion -projektilla hän viittaa valtionyhtiö Cinia Oy:n myötävaikutuksella viime talvena toteutettuun urakkaan. Sen pääasiallisena sisältönä oli Suomen ja Keski-Euroopan välisiä tiedonsiirtoyhteyksiä parantavan merikaapelin vetäminen Helsingin Laajasalosta Pohjois-Saksaan.
Muita tärkeitä seikkoja, jotka tekevät Suomesta lähes ihanteellisen sijoituspaikan datakeskuksille, ovat Mädlerin mukaan hyvä infrastruktuuri sekä edullinen ilmasto. Samaa mieltä on Suomen rakennuspäällikkönä toimiva ja rakennushankkeesta vastaava Ilari Seitsonen.
”Ilmastosta on konkreettista hyötyä energiataloudellisesti: voimme käyttää vapaajäähdytystä eli jäähdytykseen ei kulu sähköä”, Seitsonen sanoo.
Tuusulan sijainti osoittautui vertailussa parhaaksi, vaikka maaperä vaatiikin järeää pohjavahvistusta. Parhaillaan käynnissä olevaa syvästabilointia tarvitaan 230 kilometriä. Suuri kilometrimäärä selittyy isolla tontilla ja tiheällä stabilointipilarivälillä. Stabilointisyvyys on keskimäärin seitsemän metriä.
”Ensimmäisessä vaiheessa rakennettavat kolme hallia perustetaan lyöntipaalujen varaan. Stabilointi on käytössä menetelmänä hallien välisillä piha-alueilla”, Seitsonen kertoo.
Seitsonen vetää hanketta vankalla rakentajakokemuksella. Hetzner Finland Oy toimii hankkeen päätoteuttajana.
”Rakennukset talotekniikkoineen ovat niin erityisiä, ettei ole järkevää antaa pääasiallista urakkavastuuta muille”, Seitsonen perustelee.
Meneillään olevan pohjarakennus- ja sitä seuraavan perustusurakan toteuttaa KFS Finland Oy. Teräsrungon suunnittelu puolestaan tulee Saksasta. Tavoitteena on käyttää suomalaisia alihankkijoita sekä materiaalitoimittajina että töiden suorittajina.
Teksti ja kuvat Vesa Tompuri
Karhulan keskustassa Kotkassa yli 100 vuotta toiminut koulukiinteistö laajenee entisen linja-autoaseman sijoille. Uudisrakennuksen valmistuttua keskus kokoaa tiloihinsa kolmen koulun oppilaat sekä kirjaston. Tontilla sijaitsevaa Kivikoulua peruskorjataan. Suljettu puinen koulurakennus säilyy...
Entinen öljysataman alue Helsingin Kruunuvuorenrannassa on muuttumassa vähähiiliseksi asuinalueeksi. Merivedestä talteen otettu lämpö, maan alle sijoitettu lämpövarasto ja pitkään elinkaareen tähtäävät materiaalivalinnat osoittavat, millaisilla ratkaisuilla kaupunkien tulevaisuus...
Turun tuomiokirkon juuri alkanut laaja remontti kestää yli kaksi vuotta. Torin toisella puolella historialliset rakennukset vajoavat, ja kaupunki etsii keinoja vahvistaa niiden perustuksia. Korttelin vaativa peruskorjaus on väistämättä pian edessä. Helmikuussa käynnistyneessä...
Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennuksen puinen alakatto voitti tämän...
Uuden vuosikymmenen rakentamisen megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönkasvu,...
Rankkasateita ja muita yleistyviä sään ääri-ilmiöitä vastaan rakennus- ja kiinte...