Rakennustaito
17.2.2017 | Päivitetty 23.2.2017
”Itsekin tekemällä voi tulla ihan hyvä lopputulos”, formulakuski Kimi Räikkönen laukoi perinteisessä vuoden Urheilugaalassa tammikuussa ja nauratti yleisöä.
Meitä alan ammattilaisia ei paljon naurata, kun työmailla pyörii nykyään jos minkälaisella tittelillä olevaa ”mestaria”. Työnjohtajapula on ajanut niin isot kuin pienet rakennusliikkeet varsin ahtaaseen tilanteeseen.
”Pula työnjohdosta jarruttaa yritysten kasvua – urakoista tingitään”, Rakennuslehden otsikko 13.1.2017.
Työn tekeminen ja sen muoto muuttuvat hurjaa vauhtia. Ymmärrän hyvin, että myös meidän ammattimme muuttaa muotoaan kehittyneen tietotekniikan ja robotiikan myötä. Se on selvä. Mutta rakennusmestareita tarvitaan tänään rakentamaan parempaa Suomea kautta maan.
Oli aikanaan suuri virhe lopettaa rakennusmestarikoulutus. Sitä on turha enää märehtiä ja jossitella. Mutta sitä voi harmitella, että työnjohtajapulaan ei kyetä reagoimaan. Mestareiden koulutuspaikkoja pitää saada lisää, sen tajuaa sokea otsallaankin.
Aloitetaan vaikka siitä, että koulutuspaikkoja lisätään niille paikkakunnille, joilla jo valmistuu rakennusmestareita tai -insinöörejä. Jos työnjohtajia näyttää valmistuvan liikaa kortistoon, muutetaan aloituspaikkojen määrää – reagoidaan!
Jälkiviisaana voi kysyä, että jos RKL ei olisi vaikuttanut rakennusmestarikoulutuksen uudelleen aloittamiseen 2000-luvulla, mikähän tilanne työmailla mahtaisi olla tällä hetkellä? Rakennusmestareita ei siis valmistunut 1996–2007 lainkaan.
Tuolloin arvioitiin, että vuoteen 2010 mennessä työelämässä olevien mestarien määrä vähenisi 4 000–5 000:lla eläkkeelle siirtymisen takia. Rakennusmestarikoulutus aloitettiin 2007, ensimmäiset mestarit valmistuivat työmaille 2011.
Luulen, että Suomen lama olisi entistäkin syvempi, eikä nykytiedolla mikään olisi kaivanut meitä ulos 2007 alkaneesta taantumasta. Rakentaminen kasvoi viime vuonna noin neljä prosenttia. Tälle vuodelle on povattu edelleen hyvää, lähes samankaltaista nousua. Koko Suomi on saanut virtaa siipiensä alle rakentamisen positiivisesta kehityksestä.
Kokeneita työnjohtajia tarvitaan nyt ja huomenna. Se ei ole ratkaisu, että rakennusliikkeet muodostavat omia koulutusohjelmiaan työnjohtotehtäviin. Yrityksen kouluttama ”työnjohtaja” ei ole lain eikä viranomaisen silmissä pätevöitynyt.
En minäkään lähtisi ajamaan formulaa Kimi Räikköstä vastaan.
Loistavaa vuotta 2017!
Ari Autio, RKL:n puheenjohtaja
Kuva Arto Wiikari
TALK 2026 kokosi 26.–27.3. Tampereelle rakennusalan ammattikorkeakoulujen tutkintovastaavat ja opinto-ohjaajat. Osallistujia puhutti etenkin rakennusmestarin YAMK-tutkinto. Koulutuspuolella rakennusmestarin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon rooli on puhuttanut viime aikoina. Aiheesta...
Rakennusinsinööri Antti Mäkelä, 60, on ollut yhdistysaktiivi siitä saakka, kun hänestä tuli 21-vuotiaana Petäjäskosken nuorisoseuran johtokunnan puheenjohtaja. Hallituspaikkoja eri yhdistyksissä on kertynyt yli kymmenen. Kaupunginkin luottamustoimetkin ovat tulleet tutuiksi. RKL:n...
RKL on määritellyt toiminnalleen eettiset pelisäännöt. Sääntöjen vakiintunut englanninkielinen termi on Code of Conduct. Säännöstö määrittelee sen, kuinka varmistetaan turvallinen, yhdenvertainen ja kunnioittava toimintaympäristö kaikille. Ohjeistus koskee kaikkea toimintaa...
TALK 2026 kokosi 26.–27.3. Tampereelle rakennusalan ammattikorkeakoulujen tutkin...
Rakennusinsinööri Antti Mäkelä, 60, on ollut yhdistysaktiivi siitä saakka, kun h...
Jukka Lintunen on tarttunut aina rohkeasti haasteisiin. RKL:n puheenjohtaja on o...