Rakennustuotannon ohjauksen professori Arto Saari tuo japanilaista lean-menetelmää rakennustyömaalle ja tutkii tiivistä kaupunkirakennetta. Minitalot eivät tiiviyttä tai tehoa tuo.

Tampereen teknillisen yliopiston professori Arto Saari hymyilee. Uusia asuntoja, kokonaisia asuntoalueita, kauppakeskuksia, raitiovaunulinjoja, satamia ja muuta rakennetaan vilkkaasti.

”Rakentaminen jatkuu vilkkaana, koska väestö muuttaa keskuksiin. Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen trendi, ja se ohjaa kehitystä meilläkin. Halutuimpia asuinpaikkoja ovat ne kaupungit, joissa on yliopistosairaala”, Saari sanoo.

”Sijoittajat ovat kokeneet taantuman aikana asunnot tuottaviksi ja vähäriskisiksi sijoituksiksi. Nyt talous nousee, ja tietysti jossain vaiheessa sijoittajat alkavat myydäkin. Se onkin mielenkiintoista aikaa asuntojen hintojen kannalta.”

Muuttotappioalueilla kiinteistöjen arvo on laskenut ja laskee – vakuusarvo ei välttämättä riitä edes putkiremonttilainaan. Asukkaille se on tragedia.

Hyvä suhdanne on innostanut suunnittelemaan hurjia ja riskipitoisiakin hankkeita, kuten junatunnelia Tallinnaan.

”Se on vaativa hanke, jollaista ei ennen ole tehty. Tunneli on 80 kilometriä pitkä, ja takaisinmaksuaika on useita kymmeniä vuosia. Laskelmat ovat herkkiä liikennemäärille.”

Tavanomaisemmatkin hankkeet ovat tuottaneet pettymyksiä. Itärajalle rakennettiin kovalla kiireellä moottoritie, joka on nyt Suomen hiljaisin. Hangon satamaan raivattiin varastokenttiä, joille nyt suunnitellaan käyttöä aurinkovoimalan sijaintipaikkana.

Minitalo on tehoton

Saaren mielestä hyvä kaupunkirakenne on tiivis. Vanhoilla alueilla tarvitaan täydennysrakentamista.

Moni on nyt innostunut pikkuruisista minitaloista.

”Onhan se mielenkiintoinen lisä asumiseen, mutta ei niillä ratkaista asumisen ongelmia. Minitalot ovat maankäytön kannalta tehottomia.”

Hyvää ja viihtyisää kaupunkirakennetta Saaren mielestä ovat englantilaistyyppiset kaupunkitalot.

Kun talot on rakennettu kiinni toisiinsa, päästään samaan maankäytön tehokkuuteen kuin 4–5-kerroksisilla kerrostaloilla. Talot voidaan suunnitella yksilöllisesti. Jokaisella on oma puutarha, kadulla autopaikka ja takapihan takana turvallinen kävelyraitti.

Osassa kaupunkitaloja voi olla asuntoja päällekkäin, jolloin saadaan myös pienempiä asuntoja.

Digitaalisuus mullistaa

Rakennussuunnitelmat tehdään mallintamalla, mutta muutoin digitaalisuus on rakennusalalla vielä uutta. Saari uskoo, että puhe- ja eleohjattu virtuaalitodellisuus mullistaa sekä suunnittelun että tuotannon.

”Suunnittelija voi viimeistellä asiat virtuaalimaailmassa: ottaa katalogista rakennusosia ja laittaa niitä paikoilleen. Käyttäjä voi mennä sinne testaamaan toiminnallisuutta. Lääkäri voi simuloida työtä tulevassa leikkaussalissa.”

Tietotekniikka on Saarelle kuitenkin vain työkalu. Joskus perinteinen kynä ja paperi ovat tehokkaampia.

”Ihminen oppii käsillä tekemällä. Itselläni on aina mukana kynä ja vihko, johon teen muistiinpanot. Tuoreiden tutkimusten mukaan käsin kirjoittava ihminen on luovempi ja pärjää soveltavissa tehtävissä paremmin.”

Lean tuo tehoa

Tutkimus on professorintyön ydintä. Saarella on käynnissä kuusi tutkimushanketta, joista kolme liittyy nopeisiin putkiremontteihin.

Tyypillinen putkilinjojen korjaus kestää kolme kuukautta. Työmaalle mennessä näyttää usein, ettei siellä tapahdu mitään. Toisinkin voisi olla.

”Kehitämme tuotannon suunnittelu- ja ohjausmallia, jossa tuotanto virtautetaan. Idea sopii laajemminkin rakentamiseen. Pidetään huolta, että keskeiset resurssit ovat koko ajan saatavilla ja putkimiehellä, laatoittajalla ja kirvesmiehellä on koko ajan työtä. Työmaasta tulee kuin junavaunujen letka, jossa vaunut seuraavat toinen toisiaan sen sijaan, että seuraava vaunu tulisi kahden kuukauden päästä.”

Kyseessä on japanilainen lean-idea, joka tulee lopulta myös rakennustyömaalle.

Lean helpottaa työtä ja parantaa laatua. Työntekijä tekee ovat tehtävänsä ja valmistelee paikan seuraavalle. Materiaalit ja tarvikkeet tulevat paikalle juuri silloin, kun niitä tarvitaan.

”Rakennustyömaa eroaa tehdastuotannosta siinä, että tehtaassa koneet pysyvät paikallaan ja tuote liikkuu koneelta toiselle. Työmaalla jalostettava tuote kiinnittyy paikkaan ja työntekijät liikkuvat. Se aiheuttaa tuotantoon enemmän vaihtelua kuin mitä tehtaassa on.”

Yksi tutkimushankkeista liittyy kaupunkirakentamisen tiiveyteen. Lisäksi syyskuussa käynnistyi yhteishanke Aalto-yliopiston ja Suomen Akatemian kanssa, jossa optimoidaan Suomen energiajärjestelmää. Tampereen teknillisen yliopiston osuus liittyy rakennuskantaan ja sen korjaamiseen ja uusimiseen.

Nuoret innostavat

Professorin työssä Saari pitää eniten siitä, että saa olla nuorten kanssa tekemisissä.

”Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelijoita motivoi se, että oman alan kursseihin pääsee kiinni jo heti kandivaiheessa. Esimerkiksi Aallossa kandiohjelma on yhteinen konetekniikalle ja rakennustekniikalle, ja oman alan kursseihin pääsee kiinni vasta maisterivaiheessa.

Kahden vuoden aikana Saari on saanut ohjata viittä väitöskirjaa ja 24:ää diplomityötä.

”Diplomitöiden kautta tulee hyvää tuntumaa yritysmaailmaan, sillä ne tehdään yleensä yrityksiin. Diplomityö on paljon käytetty rekrytoinnin menetelmä.

 

Teksti Raili Leino, kuvat Juho Kuva