Rakennustaito
4.6.2021
Ympäristöministeriön tilauksesta Aalto-yliopiston tutkijaryhmä selvitti keinoja lisätä rakennussektorin hiilidioksidipäästöjä. Työryhmä päätyi esittämään päästöoikeusjärjestelmän laajentamista rakennusmateriaaleihin.
Ryhmän vetäjä, taloustieteen professori Matti Liski painottaa, että rakennusmateriaalien päästökauppa on tehokkain ja taloudellisestikin mielekkäin tapa vähentää rakennus- ja kiinteistösektorin päästöjä. Rakennusten käyttöajan päästöihin vaikutetaan jo sähkönkulutuksen ja lämmityksen eli energiasektorin päästöoikeuksien kautta. Ruuvin kiristäminen tällä suunnalla ei suhteellisesti vähentäisi päästöjä samalla tavoin kuin ulottamalla päästökauppa rakennusmateriaaleihin.
Liskin mukaan päästökauppa on kustannustehokkaampaa kuin suora ohjaus.
Esitetyn mallin mukaan rakennuttajan pitäisi hankkia markkinoilta eli päästöoikeuksien huutokaupasta tai jälkimarkkinoilta saman verran päästöoikeuksia kuin mitkä ovat uuteen rakennukseen käytettyjen materiaalien hiilidioksidipäästöt. Mallissa runsaspäästöisten materiaalien hinnat nousevat selvästi.
Tutkijat korostavat, että materiaalien päästökauppa loisi rakennuttajille ja muille sektorin toimijoille selvästi nykyistä kovemman paineen suosia vähäpäästöisiä materiaaleja ja uusia teknologioita. Liski muistuttaa, että kotitaloudet ovat hyvin hintatietoisia asuntoja ostaessaan ja energiaratkaisuja valitessaan.
Päästökaupan ulottaminen materiaaleihin muuttaisi eri materiaalien ja rakentamisen ratkaisujen hintasuhteita ja suosiota. Arvioiden mukaan uudistus suosisi ennen kaikkea puurakentamista ja säästeliäitä ratkaisuja kautta linjan sekä heikentäisi etenkin betonin kilpailukykyä. Luultavasti uudistus nostaisi kuitenkin myös rakentamisen ja asumisen yleistä hintatasoa.
Julkistamistilaisuudessa työryhmän mallia kommentoineet asiantuntijat kaipasivat lähinnä lisäselvityksiä. Kehujen lomassa nostettiin esiin huoli maksurasituksen kasautumisesta ilmastotalkoissa eli ”päällekkäisyyksistä”.
Rakennus- ja kiinteistöalalla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä sektori tuottaa arviolta kolmasosan kaikista päästöistä. Suurin osa sektorin päästöistä tosin syntyy energiankulutuksesta kiinteistön käyttövuosina eikä rakentamisesta.
Ympäristöministeriö etsii lisää aseita päästöjen hillintään, koska Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Teksti Martti Ristimäki Kuva Adobe
Sammonlahden kaupunginosaan Lappeenrannassa nousee puurakenteinen kaksikerroksinen monitoimitalo. Se on kaupungin suurin rakennustyömaa. Havainnekuva Sammonlahden uudesta monitoimitalosta, johon sijoittuvat päiväkoti, koulu, kirjasto, liikuntahalli ja kaksikerroksinen...
Kumirouhe kiellettiin jalkapallokentillä ympäristösyistä. Usean vuoden siirtymäaika antaa tilaa kokeilla uusia vaihtoehtoja. Uudet koeluontoiset tekonurmiratkaisut perustuvat usein polymeeriin ja polyuretaaniin. Kumirouheella pehmennettyjä kenttäpintoja ei enää rakenneta. Uusi...
Vaalaan valmistuu ensi vuonna uusi vankila. Oulussa rakennetaan parhaillaan vankilaa ja pääpoliisiasemaa yhteiselle 13 hehtaarin tontille. Pohjois-Pohjanmaalla Vaalassa vietettiin harjannostajaisia elokuussa: uusi vankilarakennus keskustaajaman laidalla korvaa samassa kunnassa sijaitsevan...
Sammonlahden kaupunginosaan Lappeenrannassa nousee puurakenteinen kaksikerroksin...
Kumirouhe kiellettiin jalkapallokentillä ympäristösyistä. Usean vuoden siirtymäa...
Suomen vajaasta 6 000 ratakilometristä on yhä sähköistämättä lähes puolet. Tämän...