Suomen Akatemian rahoittama­ tutkimushanke selvittää ­rakennusten lämpötilan­ vaikutusta ihmisten viihtyvyyteen sekä etsii tehokkaita ja helposti käyttöön otettavia jäähdytys­keinoja.

Tilastojen mukaan hellekesinä kuolee ennenaikaisesti­ 350 – 400 suomalaista, mikä on enemmän kuin tulipalojen uhreja vuodessa.

Rakennusmääräysten mukaan uudet asuinrakennukset pitää Suomessa suunnitella niin, että 27 asteen lämpötilaa ei ylitetä enempää kuin 150 astetuntia kesän aikana. Astetunti tarkoittaa lämpötilan ja ajan tuloa, eli esimerkiksi kahden asteen ylitys viiden tunnin ajan on yhtä kuin kymmenen astetuntia.

Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori Risto Kosonen muistuttaa, että suunnittelussa käytetään keskiarvokesän lämpötiloja 30 vuoden ajalta eikä hellekesän lämpötiloja. Siksi jo nykyisinä hellekesinä sisälämpötilat nousevat uusissa rakennuksissa epämukavan tai jopa vaarallisen korkeiksi.

Kosonen on ryhmineen mukana Suomen Akatemian­ rahoittamassa hankkeessa, jossa ovat mukana myös THL, Itä-Suomen yliopisto ja Ilmatieteen laitos. Tämän vuoden loppuun asti jatkuvassa tutkimuksessa on kerätty dataa erityisesti hellekesiltä 2018 ja 2021 sekä tehty ennusteita jäähdyttämättömien rakennusten sisälämpötiloista tulevaisuuden hellekausina.

Kovilla helteillä erityisesti vanhukset ja pitkäaikaissairaat ovat vaarassa. Tutkijat selvittävät laboratorio-oloissa, miten lämpötilan nouseminen vaikuttaa ikääntyneiden koehenkilöiden fysiologiaan ja viihtyvyyden kokemukseen.

Koehenkilöt testaavat myös helposti käyttöön otettavia ja edullisia paikallisia jäähdytys­ratkaisuja, kuten tuulettimia ja puhallintakkeja. Kososen mukaan ne vaikuttavat toimivan hyvin päiväsaikaan, mutta yöllä nukuttaessa niiden käyttö on hankalampaa.

Niinpä koneellinen jäähdytys on oikeastaan ainoa ratkaisu, jolla huonelämpötilaa pystytään hallitsemaan. Jälkikäteen asennettu ilmalämpöpumppu on melko edullinen investointi.

Teksti Martti Ristimäki kuva Adobe