Seurantatiedoista ilmenee, että kunnianhimoiset laskelmat ilma-vesilämpöpumppuratkaisujen tehosta ovat kestävällä pohjalla.

Etenkin ammattityönä asennettujen ilma-vesilämpöpumppujen kestokyky ja laitteiden luvatut huoltovälit vakuuttavat. Uusi teknologiasukupolvi parantaa entisestään laitteistojen energiatehokkuutta.

Teemme pistokokeen: vuonna 2010 Kuopion asuntomessualueelle nousseen LämpöHelmi-talon oli määrä toimia LämpöPlus Oy:n taidonnäytteenä lähes kokonaan uusiutuvaa energiaa käyttävästä matalaenergiatalosta. Vaikka yhtiö ei kestänyt mukana kilpailussa, ympäri Suomea myytiin tuhansia LG-ilmalämpöpumppuja kuuden vuoden täystakuulla. Ongelmia ilmeni, mutta ilma-vesilämpöpumppuratkaisujen osalta tämä ei kuitenkaan ollut aivan tuulesta temmattu lupaus.

Ilma-vesilämpöpumppu siirtää energiaa ympäröivästä ulkoilmasta vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Usein ilma-vesilämpöpumpulla voidaan tuottaa koko talon tarvitsema lämpö.

Tämä malli oli käytössä jo vuoden 2010 lämmitysratkaisussa, jossa LG Electronicsin ilma-vesilämpöpumppu hyödyntää ulkoilman lämpöenergiaa, ja ohjaa sen vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Lisälämmönlähteenä mallissa toimivat LG:n ilmalämpöpumput.

Kuopion asuntomessukohteen energialaskelmat pitivät

”Laskelmat pumpun hyötysuhteesta ja energiasäästöstä ovat pitäneet”, toteaa Kuopion asuntomessujen LämpöHelmessä alusta alkaen asunut Päivi Rimpiläinen.

Laskelmat sormituntuma-arvioiden tueksi löytyvät tarvittaessa. Mutta kuulostaa siltä, että saman aikakauden taloissa sama tekninen, ilmasta vesikiertoon siirretty lämpöenergia on säännön mukaan toiminut.

Rimpiläinen on tehnyt yhden pienen muutoksen lämpöpumppukatoksen alla hyrräävän laitteiston ilmanottoon, koska ilmeni, että jos laitetta suojataan pleksistä tehdyllä maskilla loppusyksyn Kallavedeltä – sen kylmää hohkaavalta, kostealta ja raa’alta ilmalta – systeemi toimii paremmin.

”Yksinkertainen ilman ottoa suojaava polykarbonaattilevy (pleksi) paransi pumpun toimintaa ja ehkäisi jäähileitä”, Rimpiläinen kertoo.

Leikkaus onnistui mutta potilas kuoli

Menestystarinalla on kääntöpuolensa, sillä yksi osa-alue, tavallinen ilmalämpöpumppu, on ollut monessa suhteessa ongelma. Tämä ei koske vain halpismalleja, vaan myös merkkipumput ovat pettäneet kovassa käytössä.

”Näistä ilma-vesilämpöpumpuista meille jäi hyvät kokemukset. Niissä ei ole ollut meidän tietoomme tulleita vikoja”, muistelee Lämpönen Oy:n toimitusjohtajana nykyisin työskentelevä Jukka Karjula ilma-vesilämpöpumppukonseptin suomalaiseen rakentamiseen lanseeranneen Lämpö-Plus-yhtiön aikaa.

Hyvin toimineista ilma-vesilämpöpumpuista poiketen yhdessä LG:n ilmalämpöpumppusarjassa oli vika, joka kaatoi LämpöPlus Oy:n. Reklamaatiot kaatuivat lopulta myyntifirman päälle muiden vastuunkantajien puuttuessa, Karjula kertaa kipeitä tapahtumia muutaman vuoden takaa.

Ei ole kuitenkaan syytä, perisuomalaiseen tyyliin lyödä lyötyä, sillä Karjulan uusi yhtiö myy hyötysuhdeteknologialtaan entistä parempaan suoritustehoon yltävää ilma-vesilämpöpumppuratkaisua.

Karjulan johtama ja omistama Lämpönen Oy on ilma-vesilämpöpumppuratkaisujen markkinajohtaja Suomessa, mutta tämä tieto ei kerro koko totuutta.

Asenneilmastossa parantamista

Karjula sanoo, että asenteelliset esteet ja ennakkoluulot ovat vaikeuttaneet ilma-vesilämpöpumppulämmityksen kokonaisratkaisun yleistymistä. Yhtiö ei edes asenna LG-ilmalämpöpumppuja.

”Vasta nyt näemme, että ilma-vesipumppua myyvänä yrityksenä pystymme kilpailemaan maalämmön ja muiden ekologisten energiasäästöratkaisujen kanssa, koska ilma-vesilämpöpumppujärjestelmät toimivat niin kuin pitääkin. Ne ovat nousseet täysvertaisina muiden ekologisten ratkaisujen rinnalle”, Karjula sanoo.

Energiatekniikan kehittyessä mitataan entistä parempia hyötysuhteita. Keskeinen energiatehon indikaattori, COP-arvo, on parantunut – uuden polven faasimuunnostekniikalla tuotetaan lämmitysenergiaa entistä kovemmilla pakkasilla.

Ulkoilmassa nyhdetään lämpöenergiaa vielä pakkasellakin. Lämpöenergiaa on tarjolla teoriassa aina absoluuttiseen nollapisteeseen (–273,15 Celsius-astetta) saakka. Karjulan mukaan uusimmalla ilma-vesilämpöpumpputekniikalla päästään teoriassa – joka todennetaan laboratorio-olosuhteissa – lähelle -25 Celsius -asteen arvoa.

COP 5 -arvo tarkoittaa, että 1 kW:n ottoteholla saadaan tuotettua 5 kW lämpötehoa. Täsmällisempää (ja mahdollisten oppiriitojen takia hyödyllisempää) on ilmoittaa tämä suhde kilowattitunteina: 1 kWh tuottaa 5 kWh.

Uusilla COP- ja SCOP-kertoimilla houkutus lisääntyy

Uuden teknologiasukupolven myötä laitteissa COP-kertoimet lähentelevät luokkaa 5,5–6. Tämä hyötysuhde yhdistettynä entistä edullisempaan laitteistojen hankintahintaan sekä varmatoimisuuteen, on jo laskelmallinen ratkaisu, joka alkaa näyttää kilpailukyiseltä. Ilma-vesilämpöpumpun tuoma säästö voi olla jopa 70–75 prosenttia.

Kun vanha lämpökerroin COP-kerroin (COP = Coefficient of Performance) jää pian pois käytöstä, sen tilalle vahvistetaan niin sanottu vuotuinen lämpökerroin SCOP (Seasonal Coefficient of Performance). Tämä luku ilmoittaa lämmityskauden lämpökertoimen. SCOP lasketaan erikseen kullekin määrätylle neljälle eri ulkolämpötilaa käsittävälle lämmityskaudelle. Näin saadaan mittaukseen sovellettavat lämpötilavälit.

Muutokset liittyvät Euroopan unionin kunnianhimoisiin ilmasto- ja energiatavoitteisiin, korkonimeltään 20-20-20, koska tavoite on, että vuonna 2020 käytetään 20 prosenttia vähemmän primäärienergiaa, mutta samoin myös tuotetaan 20 prosenttia vähemmän CO2-päästöjä. Kolmanneksi: 20 prosenttia kulutetusta energiasta on määrä tulla uusiutuvista energialähteistä. Aurinkoenergia, hakepoltto ja lämpöpumput – yhdessä – pystyvät tähän meikäläisessä ilmastossa, kun etelämpänä Euroopassa taas korostuu aurinkoenergian merkitys.

Ilma-vesilämpöpumppujen uudet tekniset vaatimukset tulevat tarpeeseen, sillä kuluttajien vaatimukset ympäristöystävällisyydestä sekä sisäilman puhtaudesta kasvavat vuosi vuodelta. Karjula povaa, että viimeistään energian kallistuminen saa useimmat siirtymään omavaraiseen lämmitysmuotoon.

”Uskomme vahvistuu”

”Markkinat kasvavat nykyisin ja usko vahvistuu, maalämpöjärjestelmiä ja ilma-vesilämpöpumppuja menee meillä yhtä paljon tätä nykyä”, Karjula iloitsee.

Ilma-vesilämpöpumppujen kokonaismarkkinat ovat noin 1 500–2  000 kappaletta vuodessa, ja näissä luvuissa näkyy mukana jo uusi ilma-vesilämmön menekin kasvu.

Maalämpöä puolestaan rakennetaan 10 0000 poranreikää vuodessa. Kustannuksiltaan maalämpö on poraamiskulujen verran ilmavesilämpöä kalliimpi.

Mutta Karjula mainitsee, että Lämpösen tuotemyynnissä ennakkoasenne toimii yhä myös ilma-vesilämpöpumppuratkaisuja vastaan, koska varsin usein lämpöpumppujärjestelmien eroa ei kunnolla hahmoteta.

”Tarjoamme yhä sekä ilma-vesilämpöpumppuja lämmityksen kokonaisratkaisuksi että ilmalämpöpumppuja muun lämmitysjärjestelmän tueksi.”

LämpöHelmi-mallin pohjana olivat tehokkaat ja luotettavat LämpöPlus-energiaratkaisut, jotka toteutettiin yhdessä alan parhaimpien toimijoiden kanssa. Karjulan mukaan malli soveltuu periaatteessa yhä sekä uudis- että saneerausrakentamiseen, kun tavoitteena on energiatehokas koti.

Alun perin suunnitelmissa Kuopion Lehtoniemen LämpöHelmi-taloonkin kaavailtu järvivesikiertomalli, jossa faasimuunnoksessa käytetään erilaisia vesikierronlauhduttimia, on Karjulan mukaan jäänyt marginaaliseksi ratkaisuksi. Mutta tämäkin tekniikka tehnee vielä paluun, koska periaatteessa se on saatu toimivaksi ja käytössä. Seuraamme asiaa.

Teksti Reijo Holopainen, kuvat Hannu Miettinen